Euroopan jälleenrakennus ja kehityspankin pääekonomisti Segei Gurijev oli Dmitri Medvedevin talousasiantuntija, mutta kun ajat muuttuivat, lähti hän ’maanpakoon’ Lontooseen. Hän antoi alkuviikosta kertausluontoisen lehtihaastattelun Venäjän taloustilanteesta vahvistaen viime aikojen uutisvälineitten tiedot.
Venäjä on oman arvionsa mukaan päässyt irti lamasta ja siirtynyt hitaan kasvun aikakaan, mikä voi kestää kauan. Sen talouskasvuksi on tälle vuodelle ennustettu 0,2% ja ensi vuodelle 0,8%. Öljyn hinnan lasku, länsimaiset pakotteet sekä ulkomaisten investointien vähyys ovat johtaneet merkittäviin budjettileikkauksiin sekä eri rahastojen käyttöön.
Varsinainen vararahasto on loppumassa seuraavan 10 kuukauden aikana. Seuraavaksi ovat vuorossa kansallinen hyvinvointirahasto ja eläkerahastot, joiden rahoilla paikataan vuosien 2017 ja 2018 budjetteja. Viime vuonna inflaatio oli 2-numeroinen luku, tälle vuodelle arvio on 1-numeroinen. Koska palkat eivät ole virkamiehiä lukuun ottamatta nousseet, on se tiennyt, että edellisen 12 kuukauden aikana kansan keskimääräinen elintaso on tipahtanut 8%.
Venäjä on heikoin tuloksin yrittänyt korvata aiemman läntisen talousaktiivisuuden Kiinalla ja Aasian mailla, mutta aiesopimuksista, kokouksista, valtiovierailuista ja julistuksista huolimatta ulkomaiset investoinnit ovat jyrkässä laskussa.
Illan tv-uutisissa meikäläisen silmään pisti se, että Pellervon taloustutkimus PTT:n asiantuntija hehkutti tälle vuodelle ennustamaansa Suomen 1,1%:n bkt:n kasvusta. Wikipedian mukaan merkki taloudellisesta pysähtyneisyydestä (stagnaatiosta) on se, että bkt:n kasvu-% on alle 2-3%. Eli tämän mukaan käytännössä Suomi on Venäjän kanssa taloudessaan korkeintaan samalla viivalla.