LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ (LVM)
1. LVM esittää lähes vuosittain taksiliikenteen sääntelyn purkua. Esitykset ovat yleisen kokemuksen mukaan olleet huonosti valmisteltuja, ja niiden tosiasialliset vaikutukset olisivat selvässä ristiriidassa virallisten tavoitteiden kanssa. Ministeriön tavoitteiden kannalta epämiellyttäviin lopputuloksiin päätyvät kansainväliset tutkimukset on ohitettu.
2. samaan aikaan taksiliikenteessä olisi myös todellisia kehittämistarpeita. LVM kuitenkin torjuu tarpeet vedoten vuodesta toiseen siihen, että koko ala vapautetaan sääntelystä. Ei kannata enää kehittää.
3. ministeriön taksialaa koskevat vapautusesitykset on tähän asti todettu epäonnistuneiksi, ja ne on hylätty joko liikenneministerin tai eduskunnan toimesta.
4. uusin esitys, Liikennekaari, jatkaa vanhaa linjaa. Esityksen valmistelu toteutettiin muutaman sadan hengen fläppitaulukokoontumisissa, jossa ministeriön virkamiehet kirjasivat haluamansa näkemykset. Valmistelun lopputulos oli kaikille selvä jo etukäteen.
5. Liikennekaaren huimin kohta oli ns. pienimuotoisen toiminnan salliminen käytännössä verovapaasti. Ministeriön mielestä ihmisiin pitää voida luottaa veroasioissa. On epäselvää, oliko pienimuotoinen toiminta vain täky, joka voitaisiin suurieleisesti myöhemmin perua, jotta muu sääntelyn purku saataisiin läpi, vai oliko ministeriö tosissaan sallimassa tällaista toimintaa. Kumpikin vaihtoehto tuntuu hämmentävältä.
6. todellisena tavoitteena Liikennekaaressa on taksien määräsääntelyn poisto, kuten usein ennenkin.
Tämän on arveltu lisäävän taksien määrää, laskevan taksihintoja ja parantavan palvelua.
- esimerkit maailmalta (Ruotsi, Norja, Belgia, Irlanti) osoittavat kiistatta, että näitä tavoitteita ei voida saavuttaa. Taksien määrä kasvaa kyllä entisestään suurkaupunkien keskustoissa, mutta samalla hinnat nousevat, ja palvelutasoon tulee erittäin suurta vaihtelua, nykyisestä varsin korkeasta tasosta alaspäin. Asiasta on paljon tietoa ja selvityksiä.
- sekavaksi ja tempoilevaksi muuttuvan henkilökuljetuskentän valvonta on lähes mahdotonta. Harmaa talous kasvaa rajusti, aiheuttaen epäreilun kilpailuasetelman rehellisille yrittäjille. Valtion verotulot romahtavat. (Ruotsin verovirasto arvioi, että taksien veronkierto on vuosittain 200-400 miljoonaa euroa). Ruotsi on kiristämässä sääntelyä ja valvontaa.
- LVM ei myönnä mitään tällaisia ongelmia, vaan pitää esim. harmaasta taloudesta puhumista sumutuksena. Virallinen tavoite on edelleen kuljetuskustannusten ja verovarojen merkittävä säästö. Lopputulos, joka ei ole toteutunut missään.
7. ministeriön virkamiesten henkilöliikenneosaaminen on ohutta, ja asenteellisuus silmiinpistävää. Kun Liikennekaarta valmistelevalta yli-insinööri Maria Rautavirralta kysyttiin Uberin luomista "työpaikoista" ja verotuloista, vastasi hän että Uberit maksavat itse asiassa enemmän arvonlisäveroa kuin taksit, koska vaikkakaan eivät maksa euroakaan ALV:ia, eivät toki saa sitten vähentää ostojensakaan arvonlisäveroa, kun ei ole mistä vähentää.
Paitsi että virkamies ohitti ilmeisen tarkoituksellisesti polttavimman kysymyksen Uber –kuljettajien palkkaveroista ja eläkemaksuista, osoittaa vastaus suurta tietämättömyyttä arvonlisäverotuksen toiminnasta. Ministeriö kiertääkin systemaattisesti kaikki kysymykset Uberin veronkierrosta ja muista ongelmista. Verovaroin rahoitetun organisaation edustajilta tämä on hämmennystä herättävää toimintaa.
8. Liikennekaarella tavoitellaan valtavaa tuottavuusloikkaa ja 20 000 uutta työpaikkaa. Tosiasiassa ollaan kuitenkin toteuttamassa aivan samanlaista taksialan sääntelyn purkua, joka on epäonnistunut muualla. Kaivattuja uusia innovaatioita ei ole syntynyt, eikä niitä ole Suomeenkaan tulossa. Pirstaleinen, nopeasti muuttuva ja huonosti kannattava taksikenttä ei pysty innovoimaan samaan tapaan kuin pitkäjänteinen ja jollain tavoin kannattava taksikenttä. Tosiasiassa taksin käyttäminen onkin vähentynyt mm. Alankomaissa, kun palvelusta tuli sekava ja epäluotettava.
9. 20 000 työpaikalle ja saavutettaville huomattaville säästöille ei ole esitetty ymmärrettäviä perusteita, ja ne pohjautuvatkin toiveajatteluun. Taksien hintakaton säätää nykyisin maan hallitus Liikenneministeriön valmistelun pohjalta. Hinnat on säädetty sellaiselle tasolle, että taksiliikenne voi tuottaa kohtuullista voittoa.
On hämärän peitossa, minkälainen taksijärjestelmä voisi lisätä tarjontaa, laskea hintoja, maksaa veronsa ja tuottaa silti voittoa. Liikenneministerötä lobbaa joukko ulkomaisia ja kotimaisia yrityksiä (mm. Uber, Cabonline ja Kajon), jotka haluavat osansa suomalaisten mikroyrittäjien tuottamista taksikyydeistä ja niistä saatavasta kohtuullisesta voitosta. Yksikään näistä yrityksistä ei pyri markkinoillemme toimiakseen tappiolla tai nollatuloksella.
(tämän faktalehden idea on saatu LVM:n julkaisemista ns. faktalehdistä. Huimin näistä oli 19.4.2016 julkaistu lehti Ruotsin taksipalveluista. Siitä ei löydetty Ruotsisesta taksijärjestelmästä ensimmäistäkään negatiivista seikkaa, täysin yleisesti tiedossa olevien tosiasioiden vastaisesti. Suurin osa faktalehden tekstistä oli kopioitu kirjoitusvirheineen Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimuspäällikön Henrikki Oravaisen blogityyppisestä kirjoitelmasta vuodelta 2015.)