Suomessa on viimeisen 15 vuoden aikana myönnetty kolme lupaa ydinvoimaloille. Sähköä nämä ydinvoimalat eivät ole tuottaneet ainuttakaan megawattia. Voi olla, että eivät tuota koskaan, vaikka rahaa on poltettu lähes kymmenen miljardia.
Ydinvoiman tarvetta on perusteltu huoltovarmuudella ja alhaisella sähkön hinnalla. Suomi on kuitenkin pysynyt pystyssä, vaikka lisäydinvoimaa ei ole saatukaan. Myös sähkön hinta on ollut laskussa, vaikka rakennustyöt Olkiluodossa ovat yhä pahasti kesken.
Ajankohtaista onkin kysyä mitä tapahtuisi, jos Fennovoiman ydinvoimalahanke kaatuisi? Mitkä ovat sen vaihtoehdot? Kaatuuko Suomen talous energiapulaan, niin kuin hankkeen puolustajat pelottelevat?
Vuosia vellonut Fennovoima-keskustelu on jyrännyt alleen fiksummat vaihtoehdot. Todellisuudessa Fennovoiman verran sähköä voitaisiin suhteellisen helposti tuottaa kotimaisella uusiutuvalla energialla, samalla energiatehokkuutta ja älykästä energiankäyttöä hyödyntäen. Täysin uusiutuviin perustuva energiantuotanto tulisi jopa halvemmaksi kuin ydinvoiman käyttö uusiutuvien rinnalla.
Tämä vaatisi valtiolta nopeaa ja päättäväistä otetta energiamarkkinoiden ohjailuun: uusiutuvan energian rakentamisen hallinnollisia esteitä on raivattava ja hallitusohjelmassa luvattu uusi tukijärjestelmä on otettava käyttöön vielä tämän vuoden aikana. Fossiilisen energian valtavat tuet on lakkautettava ja investointeja uusiutuvaan energiaan ja energiansäästöön vauhditettava. Kiireisimpiä toimia on ottaa käyttöön sähkön nettolaskutus, jossa kuluttaja maksaa vain itse tuottamansa ja verkosta ottamansa sähkön erotuksesta.
Suomen taloudelle uusiutuviin perustuva vaihtoehto tarkoittaisi seuraavaa:
Sähkön hinta alenisi. Uusiutuva energia alentaa sähkön hintaa, sillä sen käyttökustannukset ovat erittäin alhaiset.
Loisimme kotimaisia työpaikkoja. Fennovoima työllistää tällä hetkellä 200 henkeä. Uusiutuvan energian alalle voidaan luoda 50 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä.
Parantaisimme vaihtotasetta. Ydinvoima on vaihtotasevaikutukseltaan negatiivinen. Kotimaisilla uusiutuvilla taas vähennämme energian tuontia ja käännämme vuosittain tuontiin menevästä 8,5 miljardin euron potista osan Suomeen.
Parantaisimme energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Sähkön tuonti vähenee, kun sähkön käytön tehokkuus paranee ja kotimainen sähköntuotanto lisääntyy. Yli kaksi kolmannesta tuontienergiastamme tulee Venäjältä, eikä Rosatomin omistus Fennovoimasta ainakaan parantaisi tilannetta.
Pääsisimme kiinni maailmalla jylläävään uusiutuvan energian buumiin. Suomen cleantech-sektorilla on luultua suurempi potentiaali energiainnovaatioiden vientiin. Nykyisellä energiapolitiikalla viennin pohjana toimivien kotimarkkinoiden luominen on kuitenkin vaikeaa. Globaalin energiamurroksen junasta jääminen tarkoittaisi samaa kuin Suomessa ei olisi koskaan ollutkaan Nokiaa.
Fennovoimaan on upotettu jo toistasataa miljoonaa euroa ja työt Hanhikivessä on aloitettu. Jonkun mielestä saattaa olla perusteltua saattaa työ päätökseen, kun sen eteen on jo uhrattu niin paljon. Tämä lähestymistapa on kuitenkin väärä. Olennaista on katsoa, mitä vaihtoehtoja meillä on tällä hetkellä tarjolla ja mitkä ovat Fennovoiman vaihtoehtoiskustannukset. Niiden valossa työt Hanhikivessä kannattaisi lopettaa heti.
Fennovoima on poliitikkojen ja venäläisten, ei suomalaisen teollisuuden hanke. Fennovoiman omistajissa on enää kaksi merkittävää suomalaista teollisuusyritystä: Rautaruukki ja Outokumpu. Muut suomalaisomistajat ovat pääasiassa kunnallisia sähköyhtiöitä, joiden hallituksissa päätöksiä tekevät pääasiassa paikallispoliitikot, eivät talouden ammattilaiset.
Nämä poliitikot eivät riskeeraa omia rahojaan, vaan kuntalaisten. Jos Fennovoiman hanke etenee, tulee se tuottamaan tappiota omistajilleen ja täten kuntalaisille. Viimeistään surkuhupaisa ja räikeän epätoivoinen puliveivaus kroatialaisen bulvaanin kanssa on osoittanut, että markkinoilta ei löydy rahaa ydinvoimaan - ei koko Euroopan alueelta. Se johtuu siitä, että ydinvoima on nykyisin kannattamatonta.
Sipilän hallituksen tulee tehdä se ainoa oikea ratkaisu ja saattaa taloudellisesti typerä hanke päätökseen. Kyse kun ei ole vain siitä, että Fennovoima tulee tuottamaan omistajilleen tappiota. Kyse on siitä, että Fennovoima estää meitä astumasta uuden aikakauden junaan, jonka kyytiin meillä on kiire.
Kiinnostavia linkkejä Fennovoiman vaihtoehdoista:
Vihreät julkisti lokakuussa kotimaisen vaihtoehdon Fennovoimalle. Vihreiden mallissa teollisuuden ja kotien sähköntarve katetaan ilman ydinvoimaa.
Hanna Halmeenpää on kirjoittanut Fennovoiman puliveivauksesta hyvin vihreässä blogissa täällä ja täällä. Suosittelen vahvasti myös hänen omaa blogiaan.
Lappeenrannan yliopisto: Skenaario vuodelle 2050: Uusiutuvan energian järjestelmästä kannattava vaihtoehto Suomelle
10 energia-alan professorin raportti: Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla (pdf)
EK selvitti: Ilmastobisneksessä odotettua enemmän yrityksiä (14.7.2015)
Karoliina Auvinen: Uuden energian kotimarkkinat - avain globaaliin menestykseen
Sitran raportti 18.5.2015: Siirtyminen biopolttoaineisiin parantaisi Suomen vaihtotasetta ja työllisyyttä
Kunnallisten toimijoiden asemasta Fennovoimassa:
Katso täältä kaikki Fennovoimassa mukana olevat kunnalliset toimijat. Kunnat ovat mukana hankkeessa Voimaosakeyhtiö SF:n kautta.
hs.fi 3.7.2015: Professori Fennovoimasta: Kunnat eivät ymmärrä, mihin heidät on houkuteltu
ProHanhikivi-liikkeen blogissa nostetaan esiin kunnallisten toimijoiden ja suurten sähkönkuluttajien erilainen asema Fennovoimassa. Samaa ovat käsitelleet hienosti myös Jukka Relander ja Tuomas Saloniemi:
Jukka Relander 17.9.2014: Fennovoima on tulonsiirtoa kunnilta teollisuudelle
Tuomas Saloniemi 1.8.2014: Fennovoiman salaiset kannattavuuspaperit julki
HS:n vieraskynässä Pentti Hakulinen tuo esiin Mankala-yhtiömallin ominaisuuksia: Mankala-periaatteella toimivassa yhtiössä omistajan vastuu ja riskit ovat paljon suuremmat kuin tavallisessa osakeyhtiössä.