Viikonloppuna nähtiin maassamme poikkeuksellisen merkittävä mielenosoitusten sarja. Mielenosoituksiin osallistui yhteensä tuhansia henkiä.
Yleensä mielenosoituksia järjestetään istuvaa hallitusta vastaan, tai ainakin jonkin asian puolesta jota hallituksen toivotaan ajavan. Mielenosoituksella pyritään kiinnittämään hallituksen huomio asioihin joihin halutaan kiinnittää huomiota. Yleensä mielenosoituksia järjestää oppositio, tai oppositiota lähellä olevat tahot.
Tällä kertaa marssella olivat mukana sekä oppositio, että hallitus ja mukana mielenosoituksessa oli hallituksen edustajia ja kahden suurimman oppositiopuolueen puheenjohtajat ja hallituksen kaksi tärkeintä ministeriä.
Poissa marssilta oli vain yksi hallituspuolueista ja sen ulkoministerin salkkua pitävä puheenjohtaja.
Marssilla vastustettiin pientä natsiryhmää, joka on osoittanut mieltään ja suorittanut niiden yhteydessä väkivallantekoja. Tämä natsiryhmä käsittää vain muutamia kymmeniä jäseniä, mutta sen ohjelmaan kuuluu omien aatteidensa levittäminen myös väkivallan keinoin.
Miksi ihmeessä tätä pientä, alle sadan hengen ryhmää vastaan lähdetään osoittamaan mieltä näin massiivisella tavalla? Miksei tätä ilmeisen vaarallista ryhmää vain eliminoida. Hallitus voisi säätää lait jolla ryhmä voitaisiin kieltää, jonka jälkeen se menisi maan alle. Jos se kuitenkin edelleen toimii ja suorittaa väkivaltaisia tekoja, teon suorittajat voitaisiin pidättää, heitä voitaisiin syyttää oikeudessa ja tuomita.
Miksi siis menetellään näin kun on menetelty? Miksi osoitetaan mieltä kadulla, mutta ei tehdä lakeja ja eliminoida vaaralliseksi koettua pientä ryhmää.
Syy voi olla se ettei hallitus ole asiassa yksimielinen. Sillä hallituspuolueella joka ei osallistunut viikonlopun mielenosoituksiin uskotaan olevan yhteyksiä siihen pieneen joukkoon, alle 100 henkeä, jota vastaan mieltä osoitettiin.
Jos näin olisi, jos yhteyksiä olisi, se selittäisi sen ettei lakeja voida kovin helposti laatia, hallitus pitäisi hajottaa ja pitäisi tehdä uusi hallitus, hallitus jossa tästä asiasta vallitsisi yksimielisyys. Se ei ole niin helppoa, sillä jos muodostetaan uusi hallitus, niin tämä asia ei suinkaan ole ainut asia josta pitäisi saada yksimielisyys aikaan
Jos tilanne olisi tämä mitä oletin, se kuitenkin selittäisi kaksi asiaa, sekä sen miksi kaksi kolmasosaa hallituksesta oli mukana mielenilmauksessa, että myös sen miksi yksi kolmasosa hallituksesta ei mielenilmaisuun osallistunut. Yhteydet hallituspuolueen jäseniin selittää myös sen miksi tällainen pieni natsiryhmä voi olla niin vaarallinen että Pääministerin, valtiovarainministerin ja edellisen presidentin pitää lähteä kadulle osoittamaan mieltään tätä pientä natsiryhmää vastaan.
Maamme ei enää ole jakautunut pelkästään vasemmistoon ja oikeistoon, vaan myös toisella tavalla, pienen natsiryhmän kannattajiin ja sen vastustajiin.