Voiko parempaa onnistumista kuvitella: Sama taho on sekä voittava myyjä että voittava ostaja! (SK 25.9.2016) - Investor House käytti samaan silmänkääntötemppua kuin ystävämme Orava Asuntorahastosto, eli teki voittoa ostamalla alihintaan, ja kirjaamalla "täyteen arvoon" taseeseen.
Sekä Orava Asuntorahaston ylisuuret hallinnointipalkkiot, että Investor Housen "rahaa oikeasta taskusta vasempaan kulkematta lähtöruudun kautta" metodin voisi verottaja halutessaan tulkita peitellyksi osingonjaoksi (Wikipedia):
"Peitelty osingonjako tarkoittaa järjestelyä, jossa yhtiö siirtää osakkaalleen osinkoon vertautuvan rahanarvoisen edun poikkeavan hinnoittelun avulla. "
Tässäpä julkiselle sektorille hieman kassan täytettä.
Eikä tässä vielä kaikki! Eräs piensijoittaja vinkkasi minulle peiteltyyn osingonjakoon myös mahdollisen kolmannen keinon: hybridilainoja käyttämällä yhtiö voi teoriassa lainata omistajiltaan luokkaa kymmenen prosentin korolla, ilman että yritysten pienomistajat pääsevät samasta edusta nauttimaan:
"Lainan tarjoaminen yleisesti ei-ammattimaisille sijoittajille edellyttää MiFID-säännösten mukaisen asiakasluokittelun sekä sijoittajakohtaisen soveltuvuusarvionnin tekemisen. "
Hybridilainanantaja on myös muita osakkeenomistajia paremmassa asemassa, eli omansa saanee takaisin, eikä lainanantajia tarvitse julkistaa:
"Koska hybridilaina ei ole julkinen sijoitus, ei Paananenkaan voi kertoa, ketkä lainan merkitsivät."
Piensijoittajan ja kadunmiehen on siis mahdoton osoittaa tapahtuuko hybridilainoilla peiteltyä osingonjakoa vai ei, mutta verottajalla (tai ainakin Finanssivalvonnalla) olisi tähän keinot, jos tahtoa vaan löytyy. Vaikkei näin edes tapahtuisi, niin hybridilainoissa jää piensijoittaja kuitenkin nuolemaan näppejään. Aivan kuten Suomen Kuvalehti toteaa "Lähipiirikaupoissa kaikkien osapuolten tasapuolinen kohtelu asettuu puntariin." .
Hybridilainoja käyttäneet firmat ovat myös tiedossa, josko sieltäkin tutkimalla roponen tai pari verokarhun kirstuun kilahtaisi.
