Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa.
Yksi kaikkein kummallisimmista asioista on se että maissa joissa on korkea elintaso, valtio joutuu ottamaan velkaa, jotta kansalaisten elintaso olisi vieläkin parempi, kun taas kaikissa matalan elintason maissa ei velanotolle näytä olevan tarvetta.
Suomalaisten kansantulo on 37538,06 € asukasta kohti ja valtion ottama velka asukasta kohti on tällä hetkellä yli 19 000 euroa. Eli velkaa olisi noin puolet vuosittaisen kansantuotteen määrästä.
Eestissä on matalampi hintataso ja elintaso kuin suomessa, kansantulo siellä on vain 15000 € asukasta kohti. Se on vähemmän kuin puolet suomalaisen kansatulosta. Silti Viro ei ota lainaa kansalaistensa hyvinvoinnin parantamiseksi. Viron valtionvelka on vain 10% BKT:sta, siis noin 150 € asukasta kohti.
Mikä meitä suomalaisia oikein vaivaa? Miksi me hemmottelemme itseämmä ja elämme velaksi, vaikka ilman lisävelan ottoakin pärjäisimme yli puolta paremmin kuin virolaiset, jotka nekään eivät suinkaan ole maailman köyhimpiä, vaan pärjäävät toki paremmin kuin venäläiset.
Suomalaisten velanotto johtuu siitä että hyvinä aikoina, silloin kun valtiolla on ollut enemmän tuloja, on tehty lainsäädäntöä jossa kansalaisille jaetaan valtiolle kertyneet tulot. Nyt kun valtion tulot on pienentyneet pitäisi myös valtion menoja leikata, mutta sepä ei näytä olevan demokratiassa populistisille politikoille ja puolueille mahdollista.
Pitäisikin ottaa käyttöön kovat otteet. Pitäisi säätää velkajarru, joka lain voimalla velvoittaisi ministereitä ja eduskuntaa pitämään tulot ja menot tasapainossa. Se tarkoittaisi että velkaa ei otettaisi, vaan joko leikataan menoja tai nostetaan tuloja, eli kiristetään verotusta.
Jos kansalaisille eivät menoleikkaukset kelpaa, pitäisi siis verotusta kiristää. Jotta kansalaisille tulisi selväksi mitä varten verotusta kiristetään, pitäisi säätää uusi vero, ns. velkavero, kattamaan niitä kustannuksia joita muuten paikattaisiin lisävelanotolla. Mitä vähemmän leikkauksia, sitä suuremmaksi velkavero siis muodostuisi.
Kaavailujeni mukaan velkaveroa maksettaisiin tulojen mukaan, ei siis tasaverona, eikä progressiivisesti, vaan kymmenyksinä kaikista tuloista, eläkkeistä ja palkoista. En nyt laske tähän sosialietuuksia, kuten lapsilisiä, vukoratukea ja sen sellaisia, koska niiden osalta puhutaan leikkauksista, ei verotuksesta.
Lasken nyt mitä tällä tavalla toteutettu velkavero käytännössä merkitsisi, konkreettisesti, ilman sellaisia epämääräisiä käsitteitä kuin BKT, joita osaavat käyttää alan asiantuntijat valtiovarainministeriössä, sitten kun laittavat lakia pakettiin. Minä tyydyn tässä laskelmassa konkreettisiin, joskin likimääräisiin käsitteisiin.
Suomessa on työssä käyviä ihmisiä suurinpiirtein 2,5 miljoonaa ja keskipalkka on noin 3 500 €. Se tekee yhteensä 105 miljardia € vuodessa.
Suomessa on eläkeläisiä suurinpiirtein 1,5 miljoonaa ja keskieläke on noin 1 500 €. Se tekee yhteensä 27 miljardia € vuodessa.
Eläkeläisten ja työssä käyvien verotettavat tulot ovat siis yhteensä noin 132 miljardia euroa ja niistä maksetaan veroja budjetin kattamiseksi. Valtio kerää veroja ja tuloja muullakin tavalla, mutta kuvitellaan nyt että velkavero asetettaisiin vain eläkettä tai palkkaa saaville ja se kerättäisiin lisäverona palkka- ja eläketulosta.
Koska valtion velkaa kasvatetaan tällä hetkellä noin viidellä miljardilla vuosittain, niin tämä summa pitäisi siis kerätä eläkeläisiltä ja työssä käyviltä velkaverona.
Velkaveron määrä 5 miljardia € on noin 3,8% palkansaajien ja eläkeläisten kokonaistuloista, joten eläkeläiset ja palkansaajat joutuisivat maksamaan jokaisesta palkkaeurostaan 3,8 senttiä velkaveroa. Se tekisi keskieläkettä saavalle eläkeläiselle noin 57€ kuussa ja keskipalkkaa saavalle työläiselle noin 133€ kuussa.
Joku voi sanoa että verojen nostaminen tällä tavalla on mahdotonta, koska se pienentää kulutusta ja talous taantuu edelleen. Joku toinen voi sanoa että ihmiset eivät enää tule toimeen jos heiltä peritään vielä tämä velkaverokin, kaiken muun veron ja kiky- sopimuksen lisäksi.
Minä sanon että vielä mahdottomampaa on jatkaa velanottoa elintason ylläpitämiseksi.
Hallitus näyttää tässä asiassa voimattomalta ja kykenemättömältä todellisiin toimiin. Valtion velkaa kasvatetaan yhä. Velanoton loppuminen lykätään epämääräisin lupauksin kauas epämääräiseen tulevaisuuteen.
Vetoomukset siihen että verotus vähentäisi kulutusta ja sillä tavalla haittaisi kansantalouden kasvua, ovat nähdäkseni vain populistista puhetta ja sen seikan puolustelua että oman äänestäjäkunnan etua halutaan ajaa valtakunnan kokonaisedun tai muiden puolueiden äänestäjäkunnan edun kustannuksella.
En enää tässä asiassa luota politikkoihin. Velkaveromenettely pitäisi kirjata perustuslakiin, niin että velanotto kiellettäisiin ja valtion budjetin alijäämä täytettäisiin aina kansalaisilta kerättävällä velkaverolla. Tietenkään velkaveroa ei tarvittaisi jos valtion budjetti saadaan muuten, vaikkapa menoja leikkaamalla, tasapainoon.
Jos valtion budjetti taas jossain vaiheessa on ylijäämäinen, ylijäämä käytettäisiin velan maksuun, eikä valtion menojen kasvattamiseen. Vasta sitten kun vanhat velat olisi maksettu, olisi menojen kasvattamisen aika, kun siis velkaveron tarve on nolla ja ylijäämäisiä budjetteja syntyy.
Eikö jo olisi aika kansalaisten herätä ja ryhtyä ,kansalaistoimintaan jotta tämä yksi asia saataisiin maassamme kuntoon.
P.S. Laskelmissani olevista virheistä ja puutteista sopii huomauttaa. Ne virheet eivät kuitenkaan vaikuttane kokonaisuuteen, eli siihen millä tavalla tämä asia tulisi hoitaa.