Suomessa on käytössä "yleinen" asevelvollisuus, jossa 18 vuotta täyttäneet miehet määrätään kutsunnoissa suorittamaan palvelus ennen 30 ikävuoden saavuttamista. Havaintojeni mukaan asevelvollisuutta pidetään yleisesti tehokkaana ja halpana järjestelmänä. Sitä se ei kuitenkaan ole: asevelvollisuuteen liittyy useita epäkohtia. Jos epäkohtien olemassaolo yleisesti myönnettäisiin, niiden korjaamiseksi ei tarvitsisi tehdä erityisen suuria muutoksia.
Vihreä liitto teki syyskuussa aloitteen asevelvollisuuden muuttamisesta vapaaehtoiseksi. Ehdotus tyrmättiin heti monelta taholta – jotkut väläyttelivät jopa yleistä nuorten työvelvollisuutta, jonka ilmaisella työllä saadaan Suomi nousuun. Tällaisten näkökulmien esittäjät eivät voisi juuri enempää pihalla olla: ilmaista työtä ei ole olemassa. Kun arvioidaan työn kansantaloudellisia kustannuksia, pitää huomioida se vaihtoehtoinen tilanne, jossa pakkotyöhön käytettynä aikana tehtäisiin jotain muuta hyödyllistä, tuottavampaa työtä.
Asevelvollisuus syrjii sukupuolen perusteella. Perustuslain mukaan "ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen perusteella", ja asevelvollisuus kuitenkin koskee vain miehiä. Vaikka jo kahdenkymmenen vuoden ajan naiset on katsottu yhtä lailla kelpoisiksi osallistumaan asepalvelukseen, perustuslain vastaista käytäntöä jatketaan yhä, perinteen vuoksi.
Pakkotyö on kansantaloudellisesti tehotonta. Pakkotyö on työn muodossa kerätty vero. Tehokkain tapa kerätä veroja ei ole suoraan työnä – matala ja laaja, kaikkiin kohdistuva veropohja on tehokkaampi. Olisi parempi kerätä avoimella verolla se summa rahaa, jolla tarvittava määrä ihmisiä hakeutuisi palvelukseen vapaaehtoisesti. Asevelvollisuutta voisi verrata siihen että valtion työntekijät saisivat käydä hakemassa lounaansa ilmaiseksi lähimmästä ruokakaupasta. Ja miksi poliiseja ei vain pakoteta ilmaiseksi töihin?
Valtion budjetissa näkyvän summan kannalta tulee toki "halvemmaksi" pakottaa miehet töihin, mutta kansantaloudellisesti ratkaisu on kalliimpi. Jos käytettäisiin järjestelmää, jossa valtio maksaa vapaaehtoisille palvelukseen hakeutuville sellaista päivärahaa, että palvelukseen hakeutuu riittävästi ihmisiä, samalla kansantaloudellisella hinnalla olisi mahdollista saavuttaa parempi puolustuskyky. Asevelvollisuuden taloudellisia vaikutuksia on Suomessa analysoinut taloustieteilijä Panu Poutvaara.
Pakkotyön käyttäminen luo puolustusvoimiin vinoutuneen kulttuurin, jossa työvoimaa käytetään turhaan ja liian kevyin perustein. Taattu julkinen rahoitus ja kilpailun puute takaavat myös sen, että kukaan ei tunnu kunnioittavan järjestelmässä kiertävää omaisuutta. Oman varusmiespalvelukseni aikana sain esimerkiksi todistaa miten kantahenkilökunta nukkui talvella harjoituspäivien aikana käynnissä olevissa maastoautoissa.
Vastustan asevelvollisuutta, kannatan mahdollisimman tehokkaasti järjestettyä maanpuolustusta. Pahimmat asevelvollisuuden epäkohdat olisi mahdollista korjata järjestelmällä, jossa palvelukseen hakeutuminen on vapaaehtoista, ja palveluksesta maksetaan sellaista korvausta, että siihen hakeutuu riittävä määrä ihmisiä. Pakkotyöhön perustumattomassa järjestelmässä niillä kansantaloudellisilla resursseilla jotka asevelvollisuuteen tällä hetkellä laitetaan, olisi mahdollista saavuttaa parempi puolustuskyky.
Tuomas Tiainen
https://www.facebook.com/tiainentuomas
https://twitter.com/tiainen_tuomas
Kirjoittaja on ehdolla Vantaan kaupunginvaltuustoon kuntavaaleissa toukokuussa 2017.