Hallituspuolueet päättivät viime keväänä, että alkoholilain kokonaisuudistukseen sisällytetään 5,5-prosenttisten alkoholituotteiden vapauttaminen kauppojen ja kioskien myyntiin nykyisen prosenttirajan 4,7 sijaan. Jatkossa kaupasta saisi käymisteitse valmistettujen tuotteiden lisäksi myös ns. limuviinoja kuten aitoa lonkeroa, jossa mukana on gini-viinaa. Ikärajoja osto-oikeuden osalta ei kuitenkaan lasketa, eli toisin kuin vielä 1990-luvulla, ala-asteikäiset eivät jatkossakaan saa mietojakaan limuviinoja kaupoista ja kioskeista. Myyntiaikoja kaupoissa ei tulla lisäämään, mutta Alko saa tunnin lisää myyntiaikaa, jos haluaa. Tämän vuoden alussa vapautunut kauppojen aukiolo on jo kasvattanut oluenmyyntiä kaupoissa 3,7 % tammi-kesäkuussa.
Jatkossa ns. olutkarsinat esim. urheilutapahtumissa poistuisivat eli kaljan voi ottaa kaveriksi mukaan anniskelualueelta. Jos yksi ei riitä, voit ottaa mukaan näillä näkymin useammankin, sillä enää tilauksia ei tarvitsisi tehdä ns. yksitellen. Jos haluaa väkevämpää, sekin onnistuu, kun kaikki saavat A-oikeudet. Hanaa voi olla käyttelemässä myös alaikäinen. Jos menet tulevaisuudessa syömään ravintolaan, ja jää vielä jano, voit ostaa alkoholituotteen ravintolasta mukaasi, kunhan sen alkoholiprosentti ei ole suurempi kuin 5,5. Mikäli rahat loppuvat, voit ostaa laillisesti velaksikin, löytyi luottokorttia tai ei.
Pienpanimoille, joita ovat Suomessa kaikki muut paitsi Sinebrychoff, Hartwall ja Olvi, annettaisiin vähittäismyyntioikeus eli voisit ostaa vaikkapa Mallaskoskelta kaljat kotiin mukaan. Tämä tosin edellyttää EU-komission hyväksyntää, sillä jos tämän uudistuksen seurauksena Alkon nykyinen monopoli eli yksinoikeus myydä vahvoja alkoholituotteita kyseenalaistettaisiin EU:ssa, hallitus perääntyy tästä uudistuksesta.
Alkon kannattavuuden kannalta oleellista on se, että viinit eivät pääse kauppojen hyllyille, sillä jos viinit tulisivat kauppoihin, Alkon kannattavuus romahtaisi, ja myymäläverkostoa jouduttaisiin supistamaan nykyisestä 351:stä reilusti alle sataan. Tällöin viinanhakumatkatkin pitenisivät kohtuuttomiksi ja Alko käytännössä jouduttaisiin ajamaan alas. Se tuskin on monenkaan mielestä järkevää, sillä sitten viinakin jouduttaisiin vapauttamaan kauppoihin ja kioskeihin. Kieltolakiin ei ole paluuta.
Monen kuluttajan mielestä nämä edellä kerrotut uudistukset ovat hyviä, ja ne onkin tehty normienpurkutalkoiden hengessä "säädöksiä sujuvoittaen".
Ei kannata kuitenkaan nuolaista, ennen kuin tipahtaa. Uudistukseen liittyy vielä kattavan vaikutusarvion tekeminen mm. siitä, paljonko alkoholin kokonaiskulutus tulee uudistuksen seurauksena kasvamaan ja millaisia seurauksia uudistuksella on tätä kautta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä poliisin määrärahatarpeeseen. Toisin sanoen, mitä uudistus oikeasti yhteiskunnalle ja veronmaksajille maksaa. Kaupassa tavallisimmat kolmos- ja nelosoluet tullevat olemaan keskenään suunnilleen samanhintaisia, mistä seurannee kuluttajien siirtyminen neloseen. Kaupan alan työllisyyttä uudistus ei lisää. Aika näyttää, mitä tapahtuu ravintola-alalla.
Oluen matkustajatuonti, taivastelusta huolimatta, on kokonaiskulutukseen nähden niin pientä, että sen väheneminen ei tule vähentämään kokonaiskulutusta kotimaassa nautitun alkoholin muuttuessa vahvemmaksi. Alustava arvio onkin, että alkoholin kokonaiskulutus kasvaa uudistuksen seurauksena ainakin 5 %, ja alkoholista johtuvat kuolematapaukset lisääntyvät vuodessa 150-250:llä, mikä saattaa tehdä uudistuksesta eduskunnassa omantunnon kysymyksen. Lakiluonnos tulee makusteltavaksi marraskuussa, mutta eduskunnalle lakiesitys tarjoillaan aikaisintaan loppukeväästä ensi vuonna EU-notifiointiprosessista johtuen.
(Kirjoitus on julkaistu Kurikka-lehdessä 12.10.)