Avaan Espoon Leppävaaran Kelan oven klo 10.15 toiveikkaana, että saan palvelua. Olisi tehtävä osoitteenmuutos eläkkeensaajan asumistuen jatkumoa varten.
Painan jonotuslapun, joka kertoo, että olen 57. Nyt on menossa 40. .
Asiakaspalvelussa on 2 henkilöä.
Kelan tupa on täynnä. On pakko todeta, että Kelan tuenhakijat näyttävät olevan enimmäkseen Suomen rajojen ulkopuolelta.
Mietin, jäänkö odottamaan. En jäänyt.
Päätin palata kolmen tunnin kuluttua.
Palasin klo 14.00. Tupa oli vielä täydempi kuin aamulla. En ottanut jonotuslappua.
Mietin, miten minun käy. En saa asiaani hoidettua. Pitäisi vain tehdä osoitteenmuutos.
Tottakai, sen voi tehdä myös netissä, mutta olisi ollut kysyttävää. Paljon kysyttävää.
Ja uuden asunnon vuokrasopimus. Se olisi pitänyt saada tiettäväksi.
Näyttää siltä, että Kelasta on tullut maahanmuuttajien palvelukeskus. Alkuperäiset, Suomessa koko ikänsä veroja maksaneet kansalaiset, on jo unohdettu palveluntarvitsija.
