Dosentti Arto Luukkainen päivitti noin facebookissa muutama kuukausi sitten. Päivitys on mielenkiintoinen koska Arto kuitenkin edustaa perussuomalaista älymystöä. Vasemmistoliittohan on talouslinjauksiltaan Keynesiläinen puolue. Tuo Gulak taas tuo mieleen suunnitelmatalouden varjopuolet. Eli jos Arto olisi halunnut olla rehellinen, hän olisi tietenkin jakanut Listä kertovan lehtijutun otsikolla Li Roosevelt Anderson.
Pieni virhe, sotkea Stalin ja Roosevelt. Mielenkiintoiseksi asian tekee kysymys, oliko virhe tahallinen vai tahaton. Eli eikö dosentti Luukkainen tiedä eroa 1940 luvun USA ja NL välillä? Vai eikö hän halua kertoa? Eli suomeksi, onko hän talouspolitiikasta ja historiasta mitään tietämätön tollo vai valehtelija?
Olipa asia kuinka vain, tuo ei anna perussuomalaisten aivopajasta kovinkaan suotuisaa kuvaa.
Jos kyse on tietämättömyydestä, se selittäisi PS hiukan hapuilevan politiikan. Halutaan tehdä hyvää mutta kykyjä ei ole. Joudutaan tekemään Gulak politiikkaa koska ei ymmärretä että kapitalismi on mahdollista pelastaa. Roosevelt aikoinaan pelasti. Vasemmistoliiton ohjelmassa on kerrottu kuinka se voidaan tehdä. Reipas elvytys, EKP rahoittaa valtioiden kulutuksen setelipainolla niin kuin se tekee nytkin, tosin nyt raha ei mene kansalaisille kulutukseen vaan pankkiireille keinotteluun. Ohjataan raha kansalaisille ja annetaan niiden viettää kulutusjuhlia. Pari vuotta ja firmojen konkurssin uhka poistuu, koska kysyntä luo töitä. Samalla katoaa myös pankkien konkurssiuhka, ovathan kaikki asiakkaat maksukykyisiä.
Eli jos Arto tyhmyyttään tuon mölähti, ei muuta kun anteeksipyyntö kehiin ja vassin elvytysohjelmaa tavaamaan. Sen voi omissa nimissään julkaista ja neron kaavussa herrastella.
Jos vielä lukee tuon vanhan taloussanomien jutun, vaikuttaa aikaansa seuraavalta.
Taloussanomien juttu:
Tänään on h-hetki – Suomen Pankki katkaisee velkakierteen
”Suomen Pankki teki puolessa vuodessa sen, mihin hallitukset eivät ole kyenneet kuuteen vuoteen: katkaisi valtion velkakierteen. Toki valtio velkaantuu yhä, mutta ei ulkopuolisille vaan keskuspankille. SP on ostanut valtion velkakirjoja enemmän kuin valtion koko tämän vuoden alijäämän verran, ja siksi valtion velka ulkopuolisille rahoittajille taittuu laskuun. Taite koittaa suunnilleen tänään. ”
” Mikään ei ole Suomen Pankille helpompaa kuin pitää ostetut velkakirjat hallussa niiden eräpäivään asti ja erääntymisen jälkeen ostaa samalla summalla uusia samanlaisia velkakirjoja tilalle.
Kun SP vielä tilittää kyseisistä velkakirjoista saamansa korkotulot voitonjakona takaisin korot maksaneelle valtiolle, on tämä osa valtion velasta yhtä tyhjän kanssa.
Tämä tarkoittaisi käytännössä kyseisten velkojen mitätöimistä.”