Mediassa on esitelty runsaasti Juha Sipilän hallituksen esittämien palkkaa alentavien toimien vaikutuksia. Hyvä niin, koska kaikkien asianosaisten ja sivullistenkin on hyvä tietää mitä päätökset merkitsevät. Tästä asiasta ei mediaa ole vielä näkyvästi kritisoitu, ei edes hallituspuolueiden taholta vaikka sanotaankin että se joka tietoa lisää se tuskaa lisää.
Yksi näkökulma on mielestäni jäänyt toistaiseksi käytännössä huomioimatta. Se on suunniteltujen toimien nettovaikutus niin valtion omaan kuin kuntatalouteenkin. Verotulojen aleneminen on selviö, eikä varsinkaan kunnilla ole vieä laskennallista tietoa siitä mitä tulee tapahtumaan.
Työmarkkinoihin suunnitellut toimet laskisivat kuntien verotuloja kaikkien palkkatulojen osalta, niin julkisen kuin yksityisen sektorin. Lisää kuritusta kunnille valtionosuusleikkausten jatkeeksi. Lisämiinusta tulee kerrannaisvaikutuksista, kuten ostovoiman heikkenemisestä johtuvasta talouden hiipumisesta mikä alentaa yritysten verotettavia tuloja.
Mikäli päivähoitomaksuja ei alenneta lastenhoidon palkkasäästöistä huolimatta, joutuvat ne perheet joissa on lapsia hoidossa, kuritetuksi sekä työn että lastenhoitokustannusten osalta. Kun taloutta kerran päädytään kutistamaan, sen tulisi tapahtua kaikilla osa-alueilla jolloin kohtuus toteutuisi paremmin. Tosin kohtuus ei näytä olevan tällä hetkellä tavoitteista aivan päällimmäisenä.
Säästöiksi jäävät niin valtiolla kuin kunnillakin niiden omien työntekijöiden palkkojen leikkauksista kertyvä osuus. Muutamat yksityiset pienyritykset ovat jo julkisesti sanoutuneet irti työntekijöiden etujen leikkauksista pitäen niitä eri syistä hölmöinä. EK:n isoja poikia varten ne on tehtykin, isoissa vientifirmoissa niistä varmaan syntyykin säästöjä enemmän kuin kuluja.