Kuinka voidaan edes puhua yhdestä suomalaisesta kulttuurista? Suomalaisuus itsessään sisältää useita erilaisia arvoja ja maailmakatsomuksia . Kuulun itse punavihreään vasemmistoon, jossa uskotaan avoimuuteen, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Enkä pidä Immosen mielipidettä suomalaisuuteen kuuluvana. Kuitenkaan minulla eikä Immosella ole oikeutta määritellä suomalaista identiteettiä tai kulttuuria. Eikä se ole mediaani tai keskiarvo, joka kyselemällä tutkitaan. Ei kenenkään tarvitse tykätä käydä saunassa, omistaa kesämökkiä tai omata hyvää viinapäätä.
Emme me suomalaiset ole köyhiä, olemme uskaltaneet lähteä ulkomaille hankkimaan kokemuksia, ystäviä sekä kauppaamaan paperia ja kännyköitä. Meillä on maailman paras koululaitos, vapaus sanoa mielipiteemme, voimme edelleen liikkua turvallisesti puhtaista metsistä ja vesistöissä. Saamme elää maassa jossa saamme palvelua ilman että meidän tarvitsee maksaa pöydän alta. Voimme äänestää ja asettua ehdolle vapaissa vaaleissa( Immonen ei olisi saanut asettua ehdolle jos valtaan pitävät eivät olisi sallineet). Saamme seurata vapataata uutisointia, jota ei ole sensuroitu. Saamme arvostella vapaasti valtaapitäviä (Niin Immosta, Kepua, Demareita, EKt:a tai SAK:ta). Monet asiat joita täällä pidämme itsestään selvyytenä, ei ole maailmalla kuin unelma.
Suomalaisuus on jotain joka ei lähde meistä vaan ympäristöstämme. Niistä joka päiväsistä asioista jotka ympäröivät meitä ystävät, kollegat, järvet, metsät, pellot ja rappukäytävässä vastaan tulevat Martti ja Päivi. Kun kuljen maailmalla puhun aina ystävällisistä ihmisistä, jotka osaavat auttaa kysyjää toisellakin kielellä jos henkilö ei itse puhu suomea. Suomesta aina kehun sen luontoa, saunaa ja yhdenvertaisuudelle rakennettua koululaitosta. Suomi on hyvä maa niille jotka haluavat luottaa toisiinsa. Me emme menesty jos käännymme sisäänpäin, vaan taannumme synkkyyteen ja kylmyyteen. Suomalainen on paras vienti tuotteemme, se kertoo vastaan tulijalle taianomaisen tarinan tai kylmän ja pelottavan. Me teemme tästä maasta rikkaan.
