Metsähallituslaki puhuttaa jälleen erityisesti pohjoisessa eikä kumma. Onhan Metsähallitus alueen suurimpia työllistäjiä ja metsätalouden lisäksi myös luontopalveluiden toiminta on alueella tärkeää. Porotalous toimii valtion mailla ja myös kaikki paikallisten perinteiset nautintaoikeudet, kuten metsästys, kalastus ja marjastus tapahtuvat pitkäli samoilla alueilla. Myös matkailun kehittäminen vaatii onnistuakseen valtion omistamia maa- ja vesialueita, kuten lähes kaikkien muidenkin elinkeinojen kehittäminen.
Lain valmistelua on moitittu julkisuudessa salamyhkäiseksi ja onpa liikkeellä suoranaista propagandaakin, jonka mukaan esimerkiksi valtion vesialueita oltaisiin yhtiöittämässä ja siirtämässä yksityiseen omistukseen. Tällaiset väitteet eivät yksiselitteisesti pidä paikkaansa. Valtion maa- ja vesiomaisuus tulee pysymään nyt ja tulevaisuudessa valtion omistuksessa ja sitä tullaan hyödyntämään koko kansakunnan parhaaksi. Se sen sijaan on selvää, että Metsähallituksen organisaatiota ja sen johtamisjärjestelmää on syytä uudistaa. Samoin lienee selvää, että EU:n kilpailulainsäädännön mukanaan tuoma konkurssikelpoisuus on tavalla tai toisella toteutettava.
Asian valmistelu on maa- ja metsätalousministeriössä vielä kesken ja erilaisia vaihtoehtoja selvitellään yhä. Mielestäni olisi tulevaisuudessa tärkeintä, että Metsähallitus kykenisi puhumaan yhdellä äänellä. On erittäin dualistista, että saman organisaation luontopalvelut ja metsätalous antavat tällä hetkellä erilaisista hankkeista keskenään ristiriitaisia lausuntoja. Tämä taas johtuu siitä, että toista osaa organisaatiosta ohjaa ympäristöministeriö ja toista maa- ja metsätalousministeriö. Metsähallituksen ohjaaminen tulisikin mielestäni keskittää yhdelle ministeriölle ja olisi syytä vakavasti harkita, voitaisiinko ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö yhdistää tai ainakin jatkossakin keskittää yhden ministerin ohjaukseen kuten nyt.
Kuten todettua, lain valmisteluun liittyy erilaisia pelkoja, jotka on syytä ottaa vakavasti. Metsähallitus, tai sen mahdolliset tytäryhtiöt, eivät voi koskaan olla osakeyhtiöitä, joiden yksinomainen tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Metsähallituksella on paljon yhteiskunnallisia velvoitteita, joista sen on pidettävä huolta. Olen toistanut maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikaiselle vuoden takaisen ehdotukseni jossa esitin, että metsähallituksesta muodostettaisiin yhteiskunnallinen, mahdollisesti voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, jonka yhteiskunnalliset velvoitteet kirjattaisiin sen yhtiöjärjestykseen. Voittoa tavoittelemattomuus ei tietenkään tarkoita, etteikö puukauppaa mahdollisesti toteuttavan yhtiön olisi selvittävä sille asetetusta tulostavoitteesta, mutta tämä ei saa olla yksinomainen asia, johon yhtiön onnistumista peilataan. Ministeriö selvittää tätäkin vaihtoehtoa yhtenä mahdollisena ratkaisumallina.
Kaikkien kannattaa kuitenkin tässä vaiheessa laittaa jäitä hattuun ja odottaa, että ministeriö antaa lopullisen ehdotuksensa lausunnoille. Mitään syytä paniikkiin ei kuitenkaan ole, sillä Juha Sipilän keskustajohtoinen hallitus tulee pitämään huolta siitä, että valtion maa- ja vesiomaisuus on kansallisissa käsissä nyt ja tulevaisuudessa. Erilaiset ratkaisut on kuitenkin nyt tutkittava tarkkaan.