Koska en saanut pyytämääni parin minuutin puheenvuoroa eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa koskien vihatekoja ja rasismia, niin tässäpä tämä kaikelle kansalle.
Arvoisa rouva puhemies!
Jokaisella Suomessa olevalla ihmisellä on yhtäläinen ja jakamaton ihmisarvo. Jokaista kohdellaan yksilönä tavallisessa kanssakäymisessä, mutta poliittiset päätökset koskevat useimmiten ryhmiä. Silloin ihmisjoukon käsitteleminen ryhmänä on täysin luonnollista.
Annan esimerkkejä. Ryhmälle annetaan erillinen uimavuoro uskonnollisista syistä. Miksi tällaista ryhmäpäätöstä ei voisi kritisoida? Tai kun Irakista saapuu tuhansittain turvapaikanhakijoita, eikö ole luonnollista, että heidän tilanteeseensa suhtaudutaan poliittisesti ryhmänä vaikka jokainen turvapaikkapäätös tehdään yksilöllisesti? Ovathan he lähtökohtaisesti erilaisessa asemassa esimerkiksi Albaniasta tulleisiin verrattuna. Tällaista luokittelua käyttää myös Maahanmuuttovirasto.
Rasismia ei tule hyväksyä, mutta se ei tarkoita sitä, että rasismia on nähtävä siellä missä sitä ei ole. Jää sellainen kuva, että vasemmiston mielestä asiallisesti ja perustellen omalla nimellä toimivat maahanmuuttokriitikot kuuluvat samaan nippuun kuin asiattomat nimimerkin takaa lonkalta mielipiteitä heittävät. Maahanmuuttopolitiikan kritisoiminen ei ole verhoiltua rasismia, vaan oikein esitettynä avarakatseista, perusteltua ja kansainvälisyyttä arvostavaa kansallismielisyyttä, jossa halutaan kaikkien kunnioittavan yhteisiä pelisääntöjä.
Entä positiivinen syrjintä? Esimerkiksi sotaveteraanit ja vammaiset saavat heille varta vasten räätälöityä erityistukea. Tämä ei ole syrjintää muita kohtaan, mutta onko oikein, että etniseen vähemmistöön kuuluvalla on pelkästään ryhmään kuulumisen perusteella etuoikeus verorahoilla rahoitettuun työpaikkaan? Esimerkkejä löytyy joidenkin kuntien rekrytoinnista. Vain pätevyyden pitää ratkaista taustasta riippumatta. Syrjintä ei ole koskaan positiivista.
