Minä olen viettänyt pari hiljaista päivää tutustuakseni MH-17 –loppuraporttiin joka kiistatta on pitkä kuin nälkävuosi ja sisältää ainakin omissa silmissäni paljon turhaakin. Sanomattakin selvää että kovinkaan paljon uutta se ei tarjoa – itse asiassa ei mitään – kuin yksityiskohtaisemman tarkastelun. Läpikäyn tässä vapaita ajatuksiani jota raportti herätti.
mutta tehdään se heti selväksi että olen tätä päivää odottanut kuin jouluaattoa. Vaikka raportti ei turhia paljastele, ja kätkee ristiriitansa temppelikäärön mittaisen selontekonsa eri päihin irrallisiksi lauseiksi, ei mikään olisi estänyt minua sitä lukemasta ajatuksella. Vaikka salaliittoteoreetikko olenkin, en ole kuitenkaan nähnyt mitään varsinaiseen väärennökseen saati manipulointiin viittaavaa, olkoonkin että Hollantilaisen tutkimusryhmän lehdistötiedote oli taas sitä puhtaimmillaan. Sen puheenjohtaja Tjibbe Joustra on tunnettu poliittinen kettu, ja sen takia sinne aikanaan valittukin.
Turhaa plörinää
Läpikäyn tässä pari taustakuviota, tämän kappaleen voi hypätä ylikin jos haluaa.
Tapauksen taustoista sen verran että buk-ohjukseen vetoaminen on ollut syynä välirikkoon Venäjän kanssa, ja totuuden ollessa toisenlainen, se asettaisi EU:n kiusalliseen asemaan, ja toisi jopa kysymyksen, suojeleeko Hollanti oman kansalaistensa joukkomurhaa Kiovan hallinnon hyväksi, joten poliittinen paine on kova. Sen vuoksi tutkimus onkin ollut verkonpaikkaajan työtä; etsii mutta ei soisi löytävänsä. Tutkimusryhmään ei ole päästetty yhtäkään siviiliviranomaista ja lentoturmia tutkiva kansainvälinen virasto on pidetty tutkimuksesta kaukana. Kenttätyötä Ukrainassa tekivät yksinomaan Hollannin turvallisuusviranomaiset ja mitään väliraportteja ei annettu kansainvälisen käytännön mukaisesti. Aineistoa on julistettu salaiseksi, dokumentteja on pimitetty, eikä niitä onnettomuusmaalta eli Ukrainalta ole edes pyydetty. Päinvastoin – se on pyydetty lautakuntaan mukaan suojelemaan omaa maataan mahdollisilta syytöksiltä. Ensimmäinen väliraportti oli niin ympäripyöreä ettei siitä osattu sanoa mitään, ja loppuraportin julkistamista vatuloitiin aina vain pidemmäksi ja päivämäärää siirrettiin kerta toisensa jälkeen. Lopulta keksittiin että tapauksenhan voi siirtää YK:lle ja näin aloittaa taas uudet viisivuotistutkimukset. Kun Venäjä tätä vastusti, siirrettiin asian ratkaiseminen kansalliselle rikostutkinnalle jotta asiaa voisi jälleen siirtää muutamalla vuodella. Onneksi se kumminkin oli sitten BUK-ohjus.
havaintoja
Okei, tämä siis tapahtui raportin mukaan, nyt lakataan olemasta asiallisia. Konetta lähestyi BUK-ohjus, tuo 5.5m pitkä hirmu joka yksin painaakin 700kg. Sen sisuksissa on 70kg räjähde joka sulattaa ja kaataa jo kokonaisen kerrostalonkin. Se vieläpä räjähti metrin päässä ohjaamon seinästä mutta jostain mystisestä syystä ei saanut kuin pienen pieniä muutamia reikiä aikaan ja käytännössä ei hajottanut muuta kuin ohjaamon ikkunat. Palo- ja painevaikutuksia ei ollut sitäkään vähää. Teho on ollut vähän kuin dynamiittipötkyn luokkaa. Ei uskoisi.
mutta sen todistaa metalliset fragmentit joiden rusettimuodosta ei voi erehtyä. Tosin raportti mainitsee löytyneen kaikkiaan 500 metallipalasta jotka edustavat kaikenlaisia muotoja mutta jos niistä valitsee muutaman haluamansa, saa mitä tarttee. Hämmästyttävästi yksi sellainen metallipala löytyi matkustajankin ruumiista vaikka matkustamon missään seinässä ei ole reiän reikää?
Itse asiassa koko raportti nojaa uskottavuutensa putoamispaikalta löytyneisiin buk-ohjuksen palasiin. Ne löytyivät hämärissä olosuhteissa ja niiden olemassaolo on vieläkin hämärämpää. Sillä varsinainen räjähdyspaikka kun sijaitsee 5km pohjoisempana, mutta kerrankos sitä 20kg painava metalliosa leijailee ilmassa moisen matkan ja putoaa kauniisti keskelle sitä paikkaa, johon koneenosatkin sitten putosivat kun se aikansa oli leijaillut itsekseen ennen rungon katkeamista. Kyllä metalli leijuu ilmassa samalla tavalla kuin ihmisetkin – kysykää joogalentäjiltä jos ette muuten usko.
alatyyliä, alatyyliä
No joo. Ottamatta asiaan mitään poliittista kantaa tai pikemmin maailmankuvallista, totean raportin – tai pikemmin siitä tehdyn lehdistötiedotteen – ala-arvoiseksi. Tieteellisesti katsoen raportti on johtopäätöksiltään kritiikkiä kestämätön ja lähes amatöörimäinen väsäys. Jopa minä olisin kirjoittanut uskottavamman. Sen ristiriidat ovat ilmeiset, joskin kätkettynä tekstimassan sisään ja tapahtumien rekunstointi rikkoo lähes kaikkia fysiikan lakeja. Se tarjosi hyvin vähän uutta ja sen olettamus nojaa yksittäishavaintoihin jotka ovat irrotettu kontekstistaan. Tätä sitä nyt sitten odotti 15 kuukautta ja myönnän että pettymys on ollut melkoinen. Enkä tarkoita pettymyksellä muuta kuin raportin laadulllista ala-arvoisuutta. Varsinainen totuus tapahtumista kun on sitten oma tarinansa. En yhtään ihmettele että lehdistötilaisuudessa ei kysymyksiä sallittu. Minä en edes kehtaisi tuoda tuollaista ihmisten ilmoille.
animaatio:
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1444708295567.html
loppuraportti (englanniksi)
http://cdn.onderzoeksraad.nl/documents/report-mh17-crash-en.pdf