Suomi on jämähtämässä Euroopan reunalle. On pidettävä huoli, että esimerkiksi tutkivan lääketeollisuuden työpaikat eivät siirry pois Suomesta Ruotsiin tai Tanskaan tai lopulta Euroopan kilpailukykyisempiin maihin, koska juuri tutkimuksen ja innovaatiokehityksen kentällä meidän olisi mahdollista pärjätä. Elinkeinoelämän Valtuuskunnan mukaan Suomen tieteen ja tutkimuksen taso on 2010-luvulla rapautunut ja kansainväliset kilpailijat ohittaneet Suomen etenkin innovaatiokyvykkyydessä. Menestyminen kansainvälisessä kilpailussa edellyttää elinkeinoelämän, yliopistojen ja tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä sekä kansainvälistä verkostoitumista.
Muistan, kun mieheni oli ohjaajansa kanssa lähettämässä lääketieteen väitöskirjaansa tulevaa tutkimusta kansainväliseen lehteen julkaistavaksi. Vertaisarvioinnin vastineessa mieheni muotoili yhdessä kohtaa, että arvioija on ymmärtänyt kyseisen kohdan väärin. Väitöskirjaohjaaja kiirehti korjaamaan, että lauseen ei tule sisältää moitetta arvioijaa kohtaan. Lause korjattiin seuraavasti: ”pahoittelemme, että emme ilmaisseet asiaa riittävän selkeästi”. Tutkimus julkaistiin palautekierroksen jälkeen lehdessä. Vuorovaikutustilanteista on lyhyt matka pysyvämpään verkostoitumiseen. Ei tarvitse livertää, mutta asiallisuus ja ystävällisyys luovat luotettavaa ilmapiiriä. Kansainvälinen ilmapiiri vaatii nöyryyttä ja itsevarmuutta oikeissa suhteissa. Tanskalaiset ja Ruotsalaiset yliopistot pärjäävät Suomea paremmin, vaikka suomalaiset eivät ole yhtään huonompia.
Innovaatioidemme kaupallistaminen vaatii vielä paljon työtä. Elinkeinoministeri Olli Rehn on todennut, että Tekesin rahoitusinstrumentteja uudistetaan tukemaan tutkimuksen ja osaamisen kaupallistamista. Hallitus panostaa koulutusvientiin. Esteitä puretaan kaikilta koulutusasteilta ja otetaan käyttöön lukukausimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Suomen yliopistoille tulee nyt mahdollisuus tarjota maksullisia opintoja. Raha jää yliopistojen omaan käyttöön. Kansainvälinen tutkimusrahoitus on myös hyvin kilpailtu. Suomen tulisi aktiivisesti hakea rahoitusta mm. kansainvälisistä säätiöistä.
Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri sanoo, että tutkimuksen suuntaaminen uusiin kohteisiin ja erikoistuminen ovat yliopiston kilpailukyvyn kannalta välttämätöntä. On tutkimusalueita, jotka olivat ajankohtaisia 30 vuotta sitten, mutta eivät ole enää. Nyt tarvitaan tulevaisuuden osaamisen ennakointia. Leikkaukset pakottavat yliopistoja uudistumaan. On joka tapauksessa valitettavaa, että säästö-Suomi kohdistaa leikkauksia koulutukseen.