Paljon kiistoja ja epäselvyyksiä sisältävä osakeomistusten hallintarekisteröintiuudistus näyttää etenevän kitkutellen. Suurimpana haittana nykytilanteeseen verrattuna pidetään suomalaisten omistamien Helsingin pörssissä noteerattujen osakkeiden yleisöjulkisuuden häviämistä etenkin suurten omistusten kohdalla. Yleisöjulkisuutta ei voida näissä tapauksissa korvata pelkällä viranomaisjulkisuudella, koska esimerkiksi talousrikostutkinnan resurssit ovat rajalliset. Monet isot veronkiertojutut ja poliittiseen korruptioon viittaavat kytkennät ovat paljastuneet ja paljastuvat jatkossakin vain aktiivisen journalismin keinoin.
Yleisöjulkisuudesta on kritiikin edessä pyritty pitämään kiinni niin, että edellytettäisiin niiltä hallintarekisteriltä, joihin suomalaisten olisi mahdollista sijoituksiaan järjestää, samaa kuin arvo-osuustilien pitäjiltäkin, eli kuka tahansa saisi tarkastaa siellä olevia omistustietoja reaaliaikaisesti. Tällöin hallintarekisterien suurin ongelma tietysti poistuisi. On kuitenkin nähtävissä, että tällaiseen yritetään mennä ketunhäntä kainalossa niin, että ensin sallittaisiin hallintarekisteröinti ja sitten jollakin useamman vuoden siirtymäajalla vasta edellytettäisiin yleisöjulkisuustilaan "paluuta". Väliaikaisestikaan ei saa hyväksyä nykyistä huonomman järjestelmän käyttöönottoa, koska kyseiseen välitilaan saatetaan juuttua pysyvästi, jos lobbauksen ansiosta hallintarekisterien yleisöjulkisuusuudistuksia jatkuvasti lykättäisiin.
Hallintarekisteröintiä on perusteltu myös sillä, että nykyisellään monet suomalaiset piilottelevat osakeomistuksiaan ulkomaisissa hallintarekistereissä laittomasti. Tämä on ehkä kaikkein ontuvimpia perusteluja. Laittomista järjestelyistä voi aina jäädä kiinni, esimerkiksi sopivien tietovuotajien ansiosta. Lisäksi laittomasti hallintarekisterissä omistustaan piilotteleva ei pääse käyttämään osakkeidensa tuomaa äänivaltaa yrityksissä, koska äänestämistä varten on hallintarekisteröity omaisuus liputettava julkisuuteen tiettyä määräaikaa ennen yhtiökokousta. Tällaisesta liputtamisesta tietenkin kärähtäisi, ellei sitä ennen olisi voimassa jotakin veronkiertäjien armahduslakeja, joita niitäkin Sipilän hallitus yrittää kovasti puskea läpi.