Kittilän kultakaivoksen jätevedet lorisevat purona Seurujokeen. Luit aivan oikein. Purona. Euroopan suurimman kultakaivoksen omistava kanadalainen Agnico Eagle on kamppaillut jo kuukausien ajan liian korkealle nousseiden jätevesien kanssa. Jätevesiallas on tälläkin hetkellä murtumisuhan alla.
Kittilän kultakaivosyhtiön Agnico Eaglen Suomen toimitusjohtaja Ingmar Hagan mukaan kaivokselle syntynyt vesitaseongelma on syntynyt suunniteltua suuremman louhinnan myötä. Tämän seurauksena kaivosalueelle on jouduttu ottamaan enemmän vettä kuin lupien mukaan on sallittua päästää ympäristöön.
– Me ollaan tietysti siihen alustavaan suunnitelmaan nähden tuotettu vähän enemmän malmia ja sen takia prosessiin on tullut vähän enemmän vettä, että se on nyt vuosien aikana lisännyt ja lisännyt, toimitusjohtaja Ingmar Haga totesi taannoin Ylelle.
Kaivosyhtiö on näin ikään toiminut vastoin lupiaan, jonka vuoksi jätevesiä juoksutetaan nyt poikkeusluvalla yli kolminkertainen määrä suoraan ympäristöön. Jätevesien pitäisiä suodattua suon läpi juostessaan, mutta tällä hetkellä näyttäisi kuitenkin siltä, että Seurujokeen valuu selvä puro kaivoksen pintavalutuskentän suunnasta. Myös suon pinnalla on havaittavissa laajoja vesilampareita.
Toisin kuin vielä syyskuussa arveltiin, riippumattomassa päästöseurannassa on selvinnyt, että magnesumia, natriumia, sulfaattia ja typpeä sisältävät jätevedet ovat aiheuttaneet viime kuukausina poikkeuksellista suolaantumista Seurujoen veden laadussa.
On ymmärrettävää, että jätevedenmäärää on pakko saada laskettua. Jätevesialtaan pinnan laskeminen tavoitteeseen on ainoa keino, jolla välitön murtumisen riski saadaan väistymään. Tähän voi tosin mennä vielä useita viikkoja. Ilmassa lepää yhä uhka padon murtumisesta, jonka myötä jätevesi syöksyisi hyökyaaltona ympäristöön, pilaten kaiken mukanaan. Tosin tämänkin olisi pystynyt välttämään, mikäli yhtiö olisi pitäytynyt lupien sallimissa rajoissa.
Ylen toimittajan Tapani Leistin mukaan sekä puro, että suolla olevat laajat vesialueet, poikkeavat täysin siitä, mitä kaivosyhtiö on vuosien aikana pintavalutuskentän toiminnasta kertonut. Yhtiö on antanut ymmärtää, että Seurujokeen ei mene mitään puron tapaista näkyvää purkuojaa tai vastavaa, vaan että jätevedet suotuvat ja suo toimii filtterinä epäpuhtauksille.
Kaivosyhtiö selittää lammikoitaviime viikonvaihteen vesisasateilla. Toisaalta ei ole mikään salaisuus, että syksyisin ja alkutalvesta Suomessa voi sataa tavallista enemmän vettä. Sitä tulee joka vuosi. Ei tulisi tyytyä selityksiin, sillä Agnico Eagle on selvästi valehdellut viranomaisille, eikä se ole välittänyt turvallisuusmääräyksistään. Ja kuten toimitusjohtaja Ingmar Hagakin totesi haastattelussaan, tätä on jatkunut jo vuosien ajan.
Ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä Itä-Suomen yliopistosta arvio STT:lle antamassaan haastattelussa, että jatkossa kaivosten lupamääräyksiä voidaan joutua kiristämään häiriötilanteisiin varautumisen osalta. Toisaalta mitäpä väliä sillä olisi, kun eiväthän kaivokset lupamääräysiään näyttäisi muutenkaan noudattavan. Kaivosfirmat eivät ota toimintansa ympäristövaikutuksia tosissaan.
Katsonkin, että päättäjien on korkea aika tehdä jotain. Lupien laiminlyöntien tulisi johtaa seuraamuksiin, sillä me tarvitsemme varoittavan esimerkin. Nähtävästi meillä on jo kaksi Talvivaaraa saastuttamassa ainutlaatuista ympäristöämme, eikä tuollaisia fiaskoja kovin montaa tämän kokoiseen maahan enää mahdu. Niin lattealta kuin se kuulostaakin, luonnon voi turmella vain kerran.
Lähde: Yle Uutiset