Vuoden 2014 alusta alkaen, siis melkein pari vuotta sitten, aloitti Iisalmessa uusi elinvoimapalveluiden yksikkö. Paljon tuolta tuolloin odotettiin ja odotetaan edelleen, ottihan tämä yksikkö hoitaakseen monin osin perintönä Ylä-Savon kehityksen alasajon jättämän tyhjiön.
En kiellä sitä, ettemmekö elä taloudellisesti kimuranttia aikaa, mutta se ei voi olla peruste sille, ettei mitään näkyvää tapahdu. Elinvoimapalveluiden seitsenhenkinen nyrkki vaivanneekin jättipullaa, oikeaa jymyuutista, josta uutisoidaan pian näyttävästi ja joka on se, mitä yksiköltä on vuoden päivät odotettu. Kyllä kai yksikössä, jossa yli puolet on päällikkötason henkilöitä, vaivaaminen osataan?
Yleisesti nähtynä kunta-alan ilmettä vaivaa valitettava apatia. Pyöriä keksitään uudelleen ja uudelleen. Kaiken lisäksi brändit ja sloganit ovat monesti täysin päälle liimattuja. Myös se, mikä on kuntien toimintaa ja mikä taas on yksityisten kumppaneiden, ei näyttäydy selkeästi kuntalaisille: veronmaksajat eivät näe, miten hyvin tai huonosti heidän asioitaan oikeasti hoidetaan.
Esimerkkejä kuntien toiminnan pirstaleisuudesta löytyy runsaasti. Jos tarkastelemme vaikkapa Pohjois-Savoa, niin kuinka Servica, IS-Hankinta Oy, Savonia Oy, YSIT ja vaikkapa Ylä-Savon SOTE ja Jätehuolto tässä asemoituvat. Vaikka nimet ja toimimuodot ovat moninaisia, ovat kaikki joko jonkun kunnan suoraan omistamia, kuntayhtymien tai kuntien omistamien osakeyhtiöiden hallitsemia. Edellä mainutut tahot hoitavat yhteisiä asioitamme.
Kävin viime vuonna Belgian Antwerpenissä, missä katukuvassa miltei kaikkialla näkyi toimija nimeltä ”Antwerp”. Nimen taustasta ja omistajasta ei ollut pienintäkään epäselvyyttä. Kaupunki oli brändännyt itsensä voimakkaasti katukuvaan ja toiminnastaan välittyi positiivinen kuva. Oranssit kadunlakaisukoneet siistivät kaupunkia iloisesti viestien kaupungin positiivista viestiä. Sama yhteinen viesti välittyi muussakin toiminnassa.
Ei erilaisten kuntaorganisaatioiden tarvitse väkisin itseään tuputtaa kuntalaiseille – siis omistajilleen – mutta arjessa näkyvälle toiminnalle positiivinen ja yhtenäinen ilme on hyväksi. Se kertoo, kuinka hyvin kuntalaisten asioita hoidetaan. Vai onko tilanne se, että kaikki positiivinen liiketoiminta on annettu yrittäjien käsiin ja kunnille jää käteen vain tyhjä arpa. Uskon, että positiivisia malleja on olemassa, kun vain niihin uskalletaan tarttua.
Iisalmen alueen taloudellisen kasvun edistäminen ja samalla koko seutukunnan elinvoiman lisääminen on elinvoimapalveluiden ensimmäinen tarkoitus, mitä näkyvyys myös edistää. Taikinaa pitäisi nyt olla jo sen verran vaivattu, että pian pitäisi saada ensimmäinen pelti paistumaan ja pullat uunista ulos.
* Teksti on julkaistu Iisalmen Sanomissa 6.11.2015.