Venäjän presidentinhallinnon päällikkö Sergei Ivanov tapasi eilen presidenttimme. Presidentti Niinistö on kutsuttu Venäjälle tapaamaan presidentti Putinia. Naapurin säännöllinen tapaaminen on aina hyvä asia, mutta nyt kiinnostaa mitähän varten kutsu tuli nyt?
Ehkä venäläisen osapuolen tavoitteista kertoo se, että Ivanov ja Niinistö puhuivat Helsingin Sanomien mukaan ”muun muassa turvapaikanhakijoista, Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta, Syyrian tilanteesta ja EU-maiden Venäjä-pakotteista.” Listaa lukiessa tuntui kuin olisimme palanneet Kekkosen aikoihin. Tarkoitan tällä sitä, että aiheet eivät Syyriaa lukuun ottamatta kuulu suoraan presidenttimme valtaoikeuksiin, mutta ehkä Venäjällä nähdään toisin. Enkä ihmettelisi sillä Niinistö on instituutioiden välisessä kamppailussa onnistunut hankkimaan lisätilaa.
Venäjän ja Suomen osalta turvapaikanhakijakysymys on lähinnä teoreettinen, niin kauan kuin Venäjästä ei tule turvapaikanhakijoiden väylää Suomeen päin, muuta tähän meillä aletaan jo varautua.
Fennovoiman osalta se, että Fortum jäi ilman vesivoimaansa, on suomalaisittain harmillista, mutta Venäjähän sai sen mitä halusi.
Se, että Niinistö kutsutaan nyt Putinin luo, voisi helpoimmin olla selitettävissä Syyrialla. Niinistö on toivonut että ISL vastainen taistelu lähentäisi Länttä ja Venäjää. Ajatus ei ole vieras venäläisille.
EU-pakoteet ovat kiusallisia Venäjälle ja taas lähinnä Venäjän vastapakotteet Suomelle. Pakoteet liittyvät Krimiin ja Itä-Ukrainan tilanteeseen, jossa todellista merkittävää edistystä poliittisella tasolla ei ole tapahtunut. Ukrainan poissaolo Ivanovin ja Niinistön keskusteluista esiin nostetusta listasta pistää silmään.
Tuntuu epätodennäköiseltä, että Lännen ja Venäjän välit lämpiäisivät ilman, että Ukrainan osalta tapahtuu todellista edistystä Syyria ja ISL eivät yhteistyön luomisen edellytyksiksi riitä. EU-pakoteet tuskin nekään kokonaan poistuva, jos poistuvat yhtään.
Vaikka on syytä olla realisti, sen osalta mitä presidenttimme tapaamisella Putin kanssa voidaan saavuttaa, on silti toivottavaa, että keskusteluissa ei rajoituta pelkästään ns. kahden välisiin asioihin. Toivottavasti vierailulla voidaan edistää kansainvälisten suhteiden paranemista edes pieneltä osalta.
