Mauri Salomäki valmensi Samuli Samuelssonin Suomen nopeimmaksi
*
Ikaalisten vanhan kauppalan lähistöllä, Temppelinmoisiossa asuva Mauri Salomäki, 84 v., on noussut vanhoilla päivillään huomion kohteeksi. Onhan hän kaikkien virallisten rinkien ja valmennuskoulukuntien ulkopuolelta päätynyt 20-vuotiaan Samuli Samuelssonin henkilökohtaisena valmentajana suomalaisen nosteessa olevan pikajuoksun valokeilaan.
Katso: https://picasaweb.google.com/113679801467129695575/SuomenNopeinSamuliSamuelsson
Onkin aiheellista tentata Maurilta:
Miten Samulista tuli Suomen nopein?
”On ennenaikaista sanoa, tuleeko hänestä sitä. Kuluneen kesänä tilanne ei oikein ollut nähtävissä, kun mm. Eetu Rantala (ennätys 10,30) oli poissa”, valmentaja Mauri Salomäki toteaa suojatistaan perin vaatimattomasti.
Aiheellisesti tähän voimme lisätä urheiluelämästä tutun toteamuksen: urheilussa parhaat ratkaistaan paikalla olevien kesken. https://picasaweb.google.com/113679801467129695575/SuomenNopeinOsa2Ikaalinen21Heinakuuta2015#6174272400101198546
*
Valmentaja
Mitä kaikkea mies voi tehdä yli kahdeksankymppisenä eläkeläisenä? Vaihtoehtoja on tottakai monia. Joku voisi istua keinustoolissa muistellen hurjaa nuoruuttaan:
Hiljaisen filosofin ja järkeilijän Mauri Salomäen valinta on epäilemättä omaperäinen Suomessa, ja kenties koko maailmassa. Hän on pikajuoksuvalmentaja. Lenkkipolun varressa, pyryssä ja paisteessa, sekä harjoitussaleilla hän luotsannut Ikaalisten nuoren lupauksen, Samuli Samuelssonin jo 20-vuotiaana valtakunnan nopeimmaksi mieheksi.
Maurilla on nuoruudesta omaakin yleisurheilu- ja pesäpallotaustaa. Vuosikymmenten ajan hän on vetänyt valmennusryhmiä Ikaalisissa. Itsekin olin 1970-luvulla hölkkäpuolelta vierailemassa Maurin sprintteriryhmässä, joka Toivolansaaren rinteillä veteli spurtteja ja paneutui valmentautumisen saloihin asiantuntevan miehen johdolla.
*
Ikaalisten juoksukoulu - ”Maurin Talli”
Vuosikymmenten mittaan Maurin ohjauksessa ovat kansalliselle tasolle nousseet Samulin lisäksi monipuolinen Jussi Tasala (korkeus 218) sekä vuoteen 2014 asti valmennettavana ollut Otto Ahlfors.
Suomen kaikkien aikojen 1000 parhaan pikapinkojan listalta Tilastopajasta löytyvät edellä mainittujen lisäksi Maurin valmentamat Petteri Soini ja Juha Niemistö, 11 sekunnin miehiä. Onpa siellä myös Samulin isäkin, Harri Samuelsson, joka 32 vuotta sitten viiletti satasella alle 11 sekunnin tuulituloksen.
Niinpä TOP 1000 nopeimman sprintterin joukossa on kaikkiaan 7 Ikaalisten miestä. Eero Haapalaa lukuun ottamatta kaikki ovat Maurin valmentamia.
Voidaankin puhua ”Maurin Tallista”.
*
Mistä Mauri on omaksunut oppinsa?
Lehdissä on kirjoitettu Armas Valstenin valmennuskirjasta (1946) osaamisesi lähteenä; missä määrin olet tukeutunut siihen valmennuksessasi?
Mauri naurahtaa: En ole edes nähnyt koko kirjaa vuoden 1950 jälkeen, mutta toki silloin luin sen. Eikä voisi sanoa että siinä mitään väärää nykyajan näkemyksenkään mukaan olisi.
1970-luvulla Mona-Lisa Pursiaisen valmentaja Kalervo af Ursin kirjoitti opeista, joilla hänen suojattinsa pääsi maailman huipulle, niissä satsattiin lihaskuntoharjoitteluun, ei voimaan. Maurikin tähdentää lajinopeutta ja tekniikkaa.
Ei valmennus ole mitään salatiedettä. Siinä pätevät yleiset fysiikan lainalaisuudet, mutta voidaanhan siinä mennä metsäänkin, ja tämän tasapainoilun vuoksi urheilija tarvitsee valmentajaa, Mauri sanoo.
Järkeilemällä ja sulattelemalla Mauri on pysynyt ajan hermolla ja ennen kaikkea pystynyt soveltamaan laajan tietämyksensä valmennuksen arkipäivään.
*
Mikä on Samulin kehityksen salaisuus?
Mauri: Samulilla on luonnostaan korkea frekvenssi, askeltiheys. Se on luonteenomaista lahjakkaille nuorille juoksijoille. Nuoret ”ompelee tiheästi”.
Samulin nopeuskestävyys on luontojaan hyvä, ja harjoittelun myötä sitä tulee lisää. Juoksussa on joitain teknisiä puutteita, niihin on harjoittelussa kiinnitetty huomiota. Matkajuoksussa hänen tekniikkansa on kuitenkin hyvällä tasolla, hänen juoksunsa on suomalaisten juoksijoiden joukossa yksi tasapainoisimmista.
Loppunopea hän on aina ollut, ja se on hyvä pikajuoksijalle, Mauri summaa.
Harjoittelun tulee olla tehokasta, jotta se tuottaa kehitystä, mutta toisaalta treeni ei saa panna paikkoja rikki, Mauri tähdentää ja Samuelssonin miehet säestävät. Eikä hän mikään painonnostaja ole. Pikajuoksuvalmentajien tapaamisessa kysyttiin, mikä on Samulin kyykkynoston ennätys, naamat venähtivät, kun vastaus kuului:
”Harjanvarsi!”
*
Tasaisen varma
Samulilla oli 2015 kesällä 17 starttia sadalla metrillä. Kahta lukuun ottamatta kaikki ajat olivat haarukassa 10,40-10,61. Suomen 2015 TOP-10 juoksuista peräti 7 on Samulin.
Mauri pohtii: Tasainen kyllä: aivan ihmeteltävän tasainen. Suoritukset eivät ole heilahdelleet. Lähtöä on joskus sanottu että siinä tulee liikaa eroa joihinkin huippuihin, mutta en sanoisi niin. Kun voimatasot vähän nousevat, alkukiihdytyskin paranee. Eikä voi sanoa, että kiihdytys sinänsä olisi mitenkään alemmalla tasolla, mutta lähtö kaipaa voimatasojen nostoa.
*
Lokakuinen harjoitussessio Kiviniemen pururadalla lähestyy loppuaan. Aurinko kultaa syksyn lehdet maassa ja puussa. Vaativa hapenottoa ja lihaskuntoa kohentava, rankkoja ”possu-vetoja” sisältänyt harjoitus on ohi. Yhteensä 360 loikkaa.
Kysyn vielä Samulilta, mikä pikajuoksussa on parasta. - Kai se on se, että näkee selkeästi miten kehittyy, Samuli, 20 sanoo.
Työtä se vaatii, mutta miellyttävä nuori mies on valmis ponnistelemaan. Ja onhan hänellä hyvät taustavoimat, ja henkilökohtaisena valmentajana Mauri Salomäki, 84.
Katso kuvia:
https://picasaweb.google.com/113679801467129695575/SamuliSamuelssonHarjoittelee17Lokakuuta2015#
*
Ikaalisista kaksi urheilijaa EM-2016 -valmennusryhmään
Kauden 2015 päätteeksi Suomen Urheiluliitto nimesi Rion olympiakisoja 2016 silmällä pitäen 16 kansainvälisen tason urheilijan Team-Finland –ryhmän, sekä 43 urheilijan EM-ryhmä 2016:n.
Ainoana pikajuoksijana EM-ryhmään nimettiin Samuli Samuelsson, joka samalla kuuluu miesten pikaviesti-kvartettiin, joka kuuluu potentiaalisiin Euroopan mestaruuskisojen menestyjäehdokkaisiin.
Samulin lisäksi toinenkin Ikaalisten Urheilijoiden edustaja, pituushypyn kärkimies, Eero Haapala, kuuluu tähän valmennusryhmään. Melkoinen saavutus pikkukaupungilta, etenkin kun myös valmennus on paikkakunnalta. Samulin valmentajana toimii mainitusti Mauri Salomäki, sekä taustavalmentajana isä-Harri. Eero Haapalaa puolestaan valmentaa IkaalU:n valmentaja Antti Mäkelä.
*
Suomen ennätys jo kiikarissa - pikaviestissä
Tasaisen varmasta kehityksestä huolimatta Samulilla on vielä matkaa 100 metrin Suomen ennätykseen 19 sadasosaa. Sen sijaan jo tänä vuonna olisi ollut edellytyksiä pikaviestin, 4x100 metrin ennätyksen parantamiseen.
Mauri pohtii:
”Miesten viestimaajoukkueen kesän tulokset eivät tee oikeutta miehistölle. Vaihdot eivät oikein menneet kohdalleen, mikä ainakin osittain johtui siitä että vakimiehet eivät olleet aina käytettävissä, ja varamiehisenä ei kaiketi ehditty harjoitella vaihtoja riittävästi. – Nyt parhaaksi ajaksi jäi Venäjällä juostu 39,45.
Suomen kvartetti juoksi jo 1972 Munchenin olympiakisoissa 39,30 ja kun ajattelee näitä nykyisiä juoksijoita silloisiin nähden, niin ovathan nämä selkeästi nopeampia, joten parempaan pitäisi pystyä, kunhan vaihdot menevät jenkaan. Tuosta ajasta raapaisi yhden sadasosan 2010 EM-kisojen viestiporukka, jonka vahvuus oli nimenomaan sujuvissa vaihdoissa.”
Vuoden 1972 ennätysryhmän yksittäiset satasen ennätykset tekevät tämän kesän kärki-kvartettiin nähden yli 30 sadasosaa heikomman yhteisajan, joten numerot puhuvat Maurin sanojen puolesta. Ehkä ensi kesänä sitten?
*
Pikajuoksukaupunki
Perinteinen hiihto- ja pesäpallopitäjä Ikaalinen on viime vuosina noussut Suomen pikajuoksun yhdeksi ”mekaksi”. http://www.ikaalistenurheilijat.fi/ikaalistenurheiljat (Hiihdossa Matti Pitkänen ja Krista Lähteenmäki/Pärmäkoski, ja pesäpallossa moninkertainen SM-naisjoukkue Ikaalisten Tarmo)
Suomen kaikkien aikojen 100 metrin 50 parhaan joukossa komeilee nyt kolme Ikaalisten Urheilijoiden miestä: Oton ja Samulin lisäksi Eero Haapala.
Pikajuoksun mahtiseurat Helsingin Kisa-Veikot ja Oulun Pyrintö ovat saaneet TOP 50 –listalle viisi miestä, Viipurin Urheilijat neljä miestä. Kolmen nopsajalan pikajuoksuseuroja ovatkin sitten: Turun Urheiluliitto, Karhulan Katajaiset, Jyväskylän Kenttä-Urheilijat sekä Ikaalisten Urheilijat.
Muun muassa Tampereen Pyrintö ja HIFK– kovat viestiseurat, ovat tuottaneet vain kaksi miestä tähän ”valiokaartiin”.
M 100 m TOP 50
HKV 5 miestä
Oulun Pyrintö 5
ViipUrheilijat 4
Turun UrhL 3
Karhulan Kat 3
JKU 3
Ikaal Urh 3
Tampereen Pyrintö 2
HIFK 2
*
Miesten 100 m Suomen TOP 1000
Kautta aikojen 1000 nopeimman satasen juoksijan joukossa on 7 Ikaalisten Urheilijoiden paidassa kilpailevaa/kilpaillutta:
Samuli Samuelsson 10,40
Eero Haapala 10,51
Otto Ahlfors 10,56
Petteri Soini 11,06
Juha Niemistö 11,18
isä-Harri Samuelsson 11,24 (tuulitulos alle 11,00)
Jussi Tasala 11,27 (korkeus 218, maaottelumies).
Heistä kaikki Eeroa lukuun ottamatta kaikki (6 miestä) ovat kehittyneet pikajuoksijoina valmentaja Mauri Salomäen ohjauksen alla.
Joku tilastonikkari voisi oikeastaan selvitellä, miten monta muuta pikajuoksuvalmentajaa on TOP 1000 –listalla vähintään 6 miehen voimalla!
Ainakin voidaan sanoa, että valmentajana Mauri Salomäki ei ole mikään ”tähdenlento” – näyttöjä on kuudelta vuosikymmenenltä.
*
Kesä 2015
Miesten 100 metrin tilastoista (Tilastopaja) löytyy ulkoratakaudelta 2015 yhteensä 15 Ikaalisten Urheilijoiden tulosta.
TOP 1000 –joukkoon heistä on yltänyt 10 miestä. TOP 500 –joukkoon 7 miestä. Alle 12 sekunnin tuloksia 5 miehellä: Samulin ja Oton lisäksi Toni Mäki, Teemu Kejonen ja Henri Kangasniemi.
*
Tekninen varmuus lähdössä kaipaa hiomista, Samuli pohtii, ja Harri toteaa, että vähemmän onnistuneissa lähdöissä Samuli kampeaa vasemmalle, sen näkee tv-kuvasta.
Samuli itse arvioi, että suoritusvarmuuden takana on monipuolinen ja tasapainoinen harjoittelu. – Niin, ja sinulle on aina ollut ominaista suoritusten tasaisuus, ensimmäiset kisat keväällä ovat osoittaneet, mitä tuleman pitää, Harri toteaa sivusta.
Harjoittelun tulee olla tehokasta, jotta se tuottaa kehitystä, mutta toisaalta treeni ei saa panna paikkoja rikki, Mauri tähdentää ja Samuelssonin miehet säestävät.
Eikä hän mikään painonnostaja ole. Kun pikajuoksun valmentajatapaamisessa kysyttiin, mikä on Samulin kyykkynoston ennätys, naamat venähtivät, kun vastaus kuului tuo mainittu: ”Harjanvarsi!”
*
Tasaisen varma
Samulilla oli 2015 kesällä 17 starttia sadalla metrillä. Kaikki ajat olivat haarukassa 10,40-10,61, paitsi kaksi: Venäjällä 3,4 metrisekunnin vastatuuleen 10,85 ja 22-vuotisten SM-alkuerässä lasketellen 10,86.
Suomessa juostiin 2015 sadalla metrillä 10,61 tai paremmin yhteensä 33 kertaa. Näistä 15 kertaa juoksijana oli Samuli. Lisäksi hänellä oli kaksi alle 10,50 myötätuulitulosta, jotka eivät näy tilastossa.
Suomen 2015 TOP-10 juoksuista peräti 7 oli Samulin. Hänen kauden 10 parhaan keskiarvonsa oli hieno: 10,476.
*
Samulin kausi 2015
(keskityn tässä vain sadalle metrille)
Samulilla oli 2015 kesällä 17 starttia sadalla metrillä.
Kahta lukuun ottamatta kaikki ajat olivat haarukassa 10,40-10,61. Ne kaksi juoksua, joissa juoksija viipyi yli 10,61 olivat: Venäjällä Tšeboksaryn EurooppaCupin satasella 3,4 m/s vastatuuleen juostussa aivan hyvässä juoksussa, sekä Kuortaneen alkuerässä, jossa ei ollut mitään tarvetta repiä (Johathan Åstrand voitti I-erän omalla huippuajalla; Samuli teki finaalissa 10,40).
Suomalaisjuoksijalle Samuli hävisi 2015 satasella vain kahdesti: mainittu Kuortaneen alkuerä, sekä Porin Kalevan kisat, jolloin huipputerään päässyt Ville Myllymäki lähinaapurista, Kankaanpäästä vei kullan.
Suomen 2015 TOP-10 juoksuista peräti 7 on Samulin.
Valmentaja Mauri Salomäki pohtii:
Tasainen kyllä: aivan ihmeteltävän tasainen. Suoritukset eivät ole heilahdelleet. Lähtöä on joskus sanottu että siinä tulee liikaa eroa joihinkin huippuihin, mutta en sanoisi niin. Kun voimatasot vähän nousevat, alkukiihdytyskin paranee. Eikä voi sanoa, että kiihdytys sinänsä olisi mitenkään alemmalla tasolla, mutta lähtö kaipaa voimatasojen nostoa.
*
Ulkoiset ulottuvuudet
Vertailu Suomen kautta aikain 100 metriä miehet TOP 12 –miesten kesken (pituus, paino)
Miehet
100 m (suluissa: tuuli, ennätysvuosi sekä ikä täysinä vuosina ennätyshetkellä)
1 10.21 (0.5) Tommi Hartonen HIFK 12.5.77 189/85 (vuosi 2001) ikä 24
2 10.23 (1.7) Markus Pöyhönen HKV 25.10.78 179/77 (2002) ikä 24
3 10.26 (2.0) Jonathan Åstrand IFKraft 9.9.85 179/67 (2011) 26
4 10.30 (1.4) Eetu Rantala OulPy 5.6.93 176/70 (2014) 21
5 10.34 (1.0) Jarkko Ruostekivi MietMP 5.4.85 173/72 (2007) 22
6 10.38 (1.7) Stefan Koivikko KarhKa 5.10.75 181/80 (2002) 27
7 10.39 (0.8) Ville Myllymäki KanksLei 15.1.90 180/72 (2015) 25
8 10.40 (1.3) Kari Louramo TuUL 19.4.71 187/85 (2000) 29
8 10.40 (0.7) Nghi Tran TurWei 22.7.78 172/68 (2005) 27
8 10.40 (1.7) Joni Rautanen HollU 15.8.86 181/79 (2010) 24
8 10.40 (1.8) Samuli Samuelsson IkaalU 23.6.95 180/69 (2015) 20
12 10.41 (1.7) Hannu Hämäläinen ViipU 30.4.85 178/70 (2010) 25
Lähde: Tilastopaja http://www.tilastopaja.org/db/fi/test/tilastolajiallt.php?Ind=0&Kaikki=&Laji=40&Sukup=1
Pituus: vaihteluväli 189 cm – 172 cm (Hartonen – Tran), keskimitta: 179,6 cm
Paino: vaihteluväli 67-69 kg– 85 kg (Åstrand/Tran/Samuelsson – Hartonen/Louramo), keskipaino 74,5 kg.
Ikä ennätysvuonna: 20 – 29 vuotta (Samuelsson – Louramo), keskim. 24,5 vuotta: alle 25-vuotiaita yhteensä TOP 12:ssa on 6 ja 25-vuotiaita tai yli 6.
Tuulet ennätysjouksussa: kaikki on juostu myötätuuleen, ei yhtään vastatuuleen; vaihteluväli 0,5 m/s – 2,o m/s: keskituuli: +1,4 m/s. Keskimäärin varsin hyvissä myötäisissä ovat siis TOP 12 –tulokset syntyneet.
*
TOP 10 Maailman 100 m miehet 2015 (ulkorata);
Men
100 m
1 9.74 (0.9) Justin Gatlin USA 10 Feb 82 185/79
2 9.79 (-0.5) Usain Bolt JAM 21 Aug 86 196/88
3 9.81 (1.3) Asafa Powell JAM 23 Nov 82 188/87
4 9.84 (1.3) Trayvon Bromell USA 10 Jul 95 175/71
5 9.86 (1.1) Keston Bledman TTO 8 Mar 88 183/75
6 9.86 (1.3) Jimmy Vicaut FRA 27 Feb 92 184/75
7 9.86 (0.9) Mike Rodgers USA 24 Apr 85 175/75
8 9.87 (0.0) Tyson Gay USA 9 Aug 82 173/75
9 9.91 (1.8) Femi Ogunode QAT 15 May 91 175/72
10 9.91 (0.9) Nickel Ashmeade JAM 7 Apr 90 184/77
Lähde: Tilastopajahttp://www.tilastopaja.org/db/toplistfree.php?list=top&All=0&Ind=0&top=20&Season=2015
Pituus: vaihteluväli 173 cm – 196 cm (Gay – Bolt), keskimitta:181,8 cm (+ 2,2 cm FIN ka)
Paino: vaihteluväli 71 kg – 88 kg (Bromell – Bolt), keskipaino: 77,4 kg (+ 2,9 kg FIN ka)
Tuulet: vaihteluväli -0,5 m/s - +1,8 m/s (Bolt – Ogunode, keskituuli: + 0.94 m/s.
Vertailu FIN TOP 12 kautta aikain: Maailman TOP 10 vuonna 2015 on keskimäärin pari senttiä pitempää ja kolmisen kiloa raskaampaa kuin suomalainen pikajuoksueliitti; myötätuulesta Suomen pojat sensijaan ovat päässeet nauttimaan hieman runsaammin kuin maailman huiput. Huomaa Boltin -0,5 m/s sekä Gayn tuulettomaan juostu huippuaika.
*
Vertailua Usain Boltiin
Mikä on Samulin huippunopeus 30 m lentävällä lähdöllä?
Mauri: Niitä ei ole mitattu kilpailukaudella, jolloin ne tietysti olisivat aivan huippua. Valmennuskaudella 20 ja 30 m nopeuksia on mitattu. Voisi sanoa, että 30 m ajat ovat alta 2,80 sekuntia, jopa 2,70 paikkeilla, mikä on ihan hyvää tasoa.
Omia aikojani laskin paperilla, miten Samuli häviää Usain Boltille ensimmäisten 20 metrin matkalla 0,25 ja lopuilla 80 metrillä 0,45 eli yhteensä 0,70 sekuntia (Loppuajat: UB 9,70; SS 10,40).
Tutkimusten mukaan Bolt ottaa alun kahdellakymmenellä metrillä 10 askelta ja pyörittää loput 80 metriä 31 askeleella = 41 askelta. Tällöin Boltin 100 metrisen askelen keskipituus on inansa alle kaksi ja puoli metriä; 100,00 m : 41 = 2,4390 m. (huippuvauhdissa askelpituus 2,70 m; kokonaismatkan askelen keskipituus prosenttia maksimipituudesta; 100 x 2,44 : 2,70 = 90,37 %)
Arvioin laskelmieni mukaan, että Samulilla jako (20m+80m) on: 12 + 34,5 = 46,5 askelta.
Näinollen hänellä satasen askelten keskipituus on: 100,00 : 46,5 = 2,15 m. Se on maksimivauhdin askelpituudesta 2,30 noin 93,5 %, siis jopa hieman enemmän kuin Boltilla. Tähän on montakin syytä: ehkä Bolt pystyy hyödyntämään voimankäyttöään lähtökiihdytyksessä askeltihennyksen avulla tehokkaammin kuin nuori suomalainen. Ja vastaavasti Samuelsson mahdollisesti vaistomaisesti tai luontojaan käyttää suhteessa hieman pidempää askelpituutta alkukiihdytyksessä? Tarkemman selon tekeminen tästä seikasta edellyttäisi mikrometrisiä kuvaustietoja ja niiden analyysia.
Usain Boltin vauhti 20-100 metrissä on parhaimmillaan noin 43 km/h. Samuli pystyy 40,30 km/h.
Keskinopeudella 43 km/h (43000 m/3600 sek) Bolt käyttää satasen juoksussa välillä 20 m – 100 m aikaa 6,6977 sek.
Boltille mitattiin Berliinin 2009 MM-kisojen satasella huippunopeudeksi 12,27 m/s (44,17 km/h) 65 metrin kohdalla.
Mikä lie Samulin ”tutkanopeus” parhaimmillaan?: kenties 41,20 km/h. Nopeudessa 41,2 km/h mies etenee 11,444 m/s.
Samuli häviää tämän mukaan 100 metrin kilpailussa huippuvauhtivaiheessa eli likipitäen välillä 20 m – 100 m per juoksusekunnissa noin 83 senttimetriä/s.
Ajassa Samuli häviää nopean vauhdin vaiheessa (20 m – 100 m) Usainille 0,45 s. Eli ajat tuolla 80 metrin matkalla: Usain 6,70 ja Samuli 7,15 sek.
(Nämä VH:n taulukkolaskelmia, osittain oletuslilkiarvoin).
*
Sprintterillä juoksunopeus on yhtä kuin askeltiheys kertaa askelpituus.
Siinä missä Usain Boltin askelpituus (satasen maksimivauhdissa) huitoo 274 sentissä, Samulin askel on 230 cm. Näin Bolt käyttää sataseen teoriassa 36 askelta, mutta kiihdytysvaihe huomioiden noin 40-41 askelta.
Samuli vetää vastaavasti 43 askeleen tahtia, kiihdytys huomioiden n. 46-47 askelta. Toisaalta: Bolt ottaa täydessä vauhdissa sekunnissa 4,50 askelta, kun Samulin tiheys on selvästi korkeampi: 4,80 askelta sekunnissa. Aikaero syntyy askelpituuden kautta..
Mittausten mukaan Boltin jalan maakosketus kestää 91 millisekuntia, kun muilla huipuilla se on vain 70-80 millisekuntia. Samuli liikkunee hieman yli 80 millisekunnin tasolla.
Pitkänä vahvana miehenä Bolt pystyy pitemmällä maakosketuksella ”vääntämään” radasta enemmän raakaa liikevoimaa.
”Tärkeintä onkin kehittää askelpituutta, ilman että frekvenssi kärsii”, Mauri Salomäki summaa tulevaisuuden tavoitteen.
*
Wikipedia tiivistää Boltin juoksutekniikan:
”Boltin juoksutekniikka
Pekingin olympialaisten 100 metrin loppukilpailujuoksussa Boltille on mitattu huippunopeudeksi 12,2 m/s (43,9 km/h) ja askelpituudeksi keskimäärin 2,6 metriä. Juoksussa hän otti tapansa mukaan noin 41 askelta. Hän ottaa 100 metrin kilpailun aikana noin 2–2,5 askelta vähemmän kuin monet muut huippupikajuoksijat. Boltin juoksutekniikkaan kuuluu matalahko reiden nosto, jalan eteenpäin vienti suoraviivaisesti ja ”istuva” juoksuasento, jolla saadaan lantiosta lisätehoa juoksuun. Berliinin maailmanmestaruuskisojen 100 metrin loppukilpailussa Boltin huippunopeudeksi mitattiin 12,27 m/s (44,17 km/h) 65,03 metrin kohdalla. Juostessaan 150 metriä vuonna 2009 aikaan 14,35 Bolt saavutti kaikkien aikojen suurimman keskinopeuden kokonaisella juoksumatkalla, 10,45 m/s.”
Linkki: https://fi.wikipedia.org/wiki/Usain_Bolt
*
Tämä Jussi Peltosen mainio asiapitoinen artikkeli UB:sta kannattaa myös lukea:
https://wikiliikkuja.wordpress.com/2012/08/09/olympiavinkki-2-miksi-bolt-on-niin-nopea/
*