MItä ajattelet siitä, että yhtäkkiä tulisi joku ja tappaisi?
— Ai minut tai jonkun tuntemani? No niin ei käy, en pelkää. Sitä paitsi en muutenkaan pelkää kuolemaa.
Et pelkää?
— No en. Synnyin, koska äiti ja isä niin halusivat. Kun he kuolivat, ymmärsin, että ei minulle käy sen kummemmin. Ei siinä ole mitään pelkäämistä. Elävänä oleminen ja tällaisilla ominaisuuksilla kuin me ihmiset on kyllä ihmeellinen asia. Mutta ei se lopu ennen kuin loppuu, eikä enempää tarvisekaan tietää. Keskityn elämään.
0
