Terrorismiin voi suhtautua kahdella tavalla. Pitää sitä sodanjulistuksena tai rikoksena. Esimerkit tästä antoi Suomen ja USA suhtautuminen 2001. Myyrmannissa tehtiin pommi isku, Suomi ei kuitenkaan reagoinut tähän pommittamalla Islantia. WTC iskuun USA taas reagoi pommittamalla Afganistania ja Irakia. Suomi suhtautui tekoon rikoksena, USA sodanjulistuksena.
Moni ihmettelee vertausta. Ei tarvitse. Islanti ei ollut millään muotoa osallinen Myyrmannin pommi iskuun, tekijä oli suomalainen, suomessa syntynyt elikkä hän ei ollut millään muotoa yhteydessä islantiin. WTC iskijät olivat saudeja jotka asuivat Saksassa, eli eivät olleet millään tavoin yhteydessä Afganistaniin ja Irakiin. Motiivi pommituksille olisi kummassakin tapauksessa ollut yhtä hyvä, reaktio erosi.
Nyt Ranska on julistanut sodan terrorismia vastaan koska muutama ranskalainen teki terroriiskun. Eli Ranska reagoi juuri päinvastoin kuin Suomi. Samalla Ranska pyysi muun EU mukaan operaatioonsa ja suurta innostusta onkin syntynyt. Face on täynnä Ranskan lippuja, poliitikot ovat valmiit tukemaan Ranskan pommituksia.
Vastassa on ISIS, Pohjois-Afrikan Puola. Raakalaisista koostuva terroristijoukko jonka rikokset saavat jokaisen haukkomaan henkeään. Lähin esikuva Euroopasta on Puolan suorittamat etniset puhdistukset ja terrori iskut ennen toista maailmansotaa ja sen alkuvaiheissa. Fuhrerin puhe aiheesta (Suomeksi tekstitetty): https://www.youtube.com/watch?v=fyy2ICEZggE
"Sota Puolaa vastaan oli oikeastaan poliisitoimi terroristeja vastaan. Sen luokan häirikkö äärinationalistinen Puola oli ollut koko olemassaolonsa ajan ja nyt se suoritti saksalaisvähemmistönsä rippeiden tuhoamista. Saksaan oli tullut lyhyessä ajassa 70 000 pakolaista, 50 000 oli karkotettu keskitysleireihin kesän aikana ja murhia esiintyi päivittäin. Sotapsykoosissa olleen Puolan hallintaan ottaminen oli oikeastaan välttämätön ja siten todellinen rauhanoperaatio."
"1.9.1939 Puola oli aamun tunteina ampunut tykistöllä rajan lähellä olevaa Beuthenin kaupunkia, jossa kaksi ihmistä kuoli ja 20 haavoittui. Wehrmacht raportoi lisäksi Puolan säännöllisten joukkojen rajanylityksistä uhreineen tuona yönä ja myös ulkoministeri Beck kertoi Ranskan lähettiläälle Puolan armeijoiden tehneen rajaloukkauksia. Puolan radio kertoi kansalaisilleen klo 0:00, että Puolan armeija etenee kaikilla rintamilla kohti Berliiniä. Tämä vastaa sodanjulistusta."
Ranskan vastaus terrorismiin oli nopea ja tehokas. Samoin kuin Saksan vastaus 1939, tuskin oli tomu laskeutunut provokaation pommeista kun tehokas vastaus lähti. Myös Suomi on harkinnut mukaan lähtöä ja hyvä niin. Me miekalla piirrämme rajat, suursuomi laajenee Pohjois-Afrikkan öljykentille Uralin reitin ollessa vaihteeksi tukittu. (Viimeksihän laajenemissuunta oli Ural vuoristo, tosin lopputuloksena oli ns takaperoinen laajeneminen.)
Talous ja Sallimus
Jos asioita miettii talouden kannalta: ”Vuonna 1939 natsi-Saksan valtionvelka oli 40 miljardia (Reicsmark). Mm. Reichsbankin pääjohtaja Hjalmar Schacht raportoi Iso-Britannian tiedusteluviranomaisille, että natsi-Saksa valmistautuu sotaan. ” (noin 675% bruttokansantuotteesta)
Sodan vuoksi velka ei haitannut, velkojat voitiin ampua ja luvassa oli sotasaalista.
Ranska ei ole läheskään yhtä heikossa hapessa kuin saksalaiset 1939. julkinen velka on noin 100% elikkä alle kreikan, vajaat kaksi kertaa suomen bruttovelka. Ranskan ongelmana on eu budjettikuri joka kieltää velkaantumisen. Sota mahdollistaa sääntöjen kiertämisen joten voitaneen todeta, Jumala suojelee Ranskaa lahjoittamalla sodan jolloin velkaantumisrajat voidaan unohtaa. (Myös Hitlerin kohdalla sattui sama, kuten Hitler itse sanoi, ”Sallimus” auttoi.)
Ettei teksti olisi liian Eurooppa keskeistä, pitänee muistuttaa, Sallimus jeesasi myös Rooseveltin mukaan toiseen maailmansotaan ja lopetti 1930 luvun laman yhdysvalloissa. Sallimuksen kätenä toimi Japanin laivasto ja käsi tuli lihaksi Pearl Harbourissa.
Suomi ja sota
Suomelle sodat ovat olleet pääsääntöisesti siunaus. Edellinen terrorismin vastainen sota 1939 – 1945 tuotti meille paitsi voimakkaan aseteollisuuden kasvusysäyksen, helpotti aluehallinnon järjestämistä kun O V Kuusisen suunnitelma laajasta, Itä Karjalan käsittävästä suomesta ei toteutunut vaan NL otti niskoilleen Viipurin julkisen sektorin, sotakorvaukset loivat teollisuudelle kysyntää ja harventunut väki oli helpompi syöttää. Sota mahdollisti myöskin keskuspankkirahoituksen valtiolle joten työpalkat pystyttiin maksamaan valtion setelipainon tuotoksilla. Toiveissa on, myöskin tämä nykyinen sota pakottaa EKP laajentamaan valtioiden rahoitusta USA mallin mukaan (FED on ostanut joillakin tuhansilla miljardeilla USA valtion velkakirjoja ja siten helpottanut sodankäynnin rahoitusta.) ja siten poistaa huolet valtionvelasta.