Vakuutusyhtiöiden ja Kelan asiantuntijalääkärit päättävät ihmisen työkyvystä tapaamatta potilasta. Hylätessään työkyvyttömyyseläkkeen tai määräaikaisen kuntoutustukihakemuksen he myös kävelevät potilasta hoitaneen asiantuntijan, kollegalääkärin lausunnon, tiedon ja mielipiteen yli. Tämä käsittämätön yhtälö on kestämätön. Se ei mahdu oikeustajuuni.
HS uutisoi eräästä ihmiskohtalosta 11.12.2015. Mikäli vakuutusyhtiö tai Kela katsoo, että ihminen on työkykyinen, hän siirtyy peruspäivärahalle. Kuitenkaan ihmisellä ei ole velvollisuutta ottaa työpaikkaa vastaan, koska hänhän on työkyvytön. Ihminen on vuoden peruspäivärahalla ja sitten vuoden sairaspäivärahalla. Näin mennään hamaan tulevaisuuteen asti vuorotellen etuuksilla, jotka yleensä ovat rutkasti pienempiä kuin vakuutusyhtiöiden ja/tai Kelan maksama eläke. Joku tuossakin yhtälössä mättää.
Ihmisen toipumista ei ainakaan edistä se, että hän kitkuttelee eteenpäin ja häneltä evätään toimeentulo, johon hänellä kaiken järjen mukaan olisi oikeus. Uskoisin jokaisen ymmärtävän, että köyhyys lisää ongelmia entisestään: sekä henkisiä, että terveydellisiä. Sitä luulisi, että yhteiskunnan etu olisi kuntouttaa ihminen edes osittain työkykyiseksi. Se ei tapahdu niin, että todetaan työkyvyttömän olevan työkykyinen ja siirretään hänet työkkärin harteille. Tilastojako tässä kaunistellaan? Em. jutun mukaan työttömät ovat heikoimmassa asemassa. Tietenkin, säästäähän se vakuutusyhtiöiden ja yhteiskunnan varoja kun pidetään ihminen peruspäivärahalla ja työkkäri merkitsee hänet ” työvoiman ulkopuolella olevaksi”. Hyvältä näyttää paperilla ja rahoja säästyy. Todellisuus on ihan toinen.
Ainakin hylkäävien päätösten osalta tulisi tehdä muutoksia toimintatapoihin. Hylkäävän päätöksen uhatessa pitäisi automaattisesti tavata potilas ja ehkä hänen läheisensäkin. Nyt potilaan, ihmisen elämästä päätetään häntä tapaamatta. Paperin perusteella. Millä tavalla paperissa olevat muutamat lauseet ja liitteet kertovat todellisesta tilanteesta? Mielestäni sellaista lausuntoa ei ole olemassakaan, joka kaiken avaisi lukijalleen. Oli kirjoittaja tai lukija mikä asiantuntija hyvänsä.
Mikäli hoitava lääkäri ei osaa tehdä tarpeeksi hyvää B-lausuntoa, hakemus evätään. Mikäli potilas ei saa kerrottua tarkasti hoitavan lääkärin vastaanotolla tilanteestaan, lausunnosta tulee puutteellinen ja se hylätään. Esimerkiksi mielenterveysongelmien takia potilas ei ehkä ulosanniltaan kykene selvittämään tilannettaan ja vointiaan. Näin on mahdollista, että pahimmissa ongelmissa olevien työkyvyttömyys kyseenalaistetaan vain sen takia, että he ovat niin työkyvyttömiä, etteivät osaa sitä selittää. He eivät jaksa eivätkä osaa vaatia sitä mikä heille Suomen lain mukaan kuuluisi.