Noin viikko sitten kirjoitin kansanedustaja Immosen jännästä ulostulosta, jos nyt jännäksi voi kutsua yltiönationalistista, englanniksi (?) kirjoitettua, Breivikin mallista sodanjulistusta monikulttuurisuudelle. Kyseisessä blogitekstissäni ennustin, että voi tulla tippa linssiin jos joku lähtee tätä Immosen sotaa toteuttamaan.
Joku nyt siihen lähti. Suomen Vastarintaliike, avoimen uusnatsistinen järjestö, jonka tavoitteena on yleispohjoismaalainen "valtakunta" rakennettuna vanhalle kunnon Führerprinzipille, pisti pystyyn mellakan kesken laillisen mielenosoituksensa Jyväskylässä. En lähde kuitenkaan väittämään, että Immosen ulostulolla ja Suomen vastarintaliikkeen mellakalla olisi oikeata yhteyttä. Oma arvaukseni on, että yhteys on parhaimmillaankin niin hatara, ettei sitä voi todistaa. Mutta samperin kiusallinen tämä mellakaksi muuttunut mielenosoitus on perussuomalaisille, Immoselle sekä heidän ymmärtäjilleen. Tosin siinä olin myös väärässä, että omilla nimillään ja kasvoillaan Immosta puolustaneet ja vihaa kaikkea "vihervasemmistoa" vastaan sylkeneet häpeäisivät: uusnatsien tekoja on koitettu ymmärtää ja selittää, että heitä olisi provosoitu. Näköjään lieventävänä asianhaarana mellakointiin ja ihmisten pahoinpitelyyn on monen mielestä se, että uhri on entuudestaan tuttu tai edustaa toista ideologiaa (yksi pahoinpidellyistä oli tosiaan uusnatseille tuttu, häntä oli puukotettu Jyväskylän kirjastossa vuonna 2013 Suomen vastarintaliikkeen toimesta).
Sanoin, että Suomen vastarintaliikkeen mielenosoitus/mellakka on kiusallinen perussuomalaisille ja Immoselle. Miten näin? Koska se tulee niin lyhyen ajan sisällä Immosen möläytyksestä, joka on helppo lukea siten, että siinä yllytetään väkivaltaan. Toki jälkikäteen Immonen on puolustautunut, että hän ei tarkoittanut sitä luettavaksi väkivaltaan yllyttävänä. Eipä mies kyllä puuttunut mitenkään siihen, että tässä hänen fb-päivityksessään avoimesti fantasioitiin saunan taakse viemisellä ja kaiken maailman niskalaukauksilla. Joka tuulta kylvää, se myrskyä niittää. Immonen on nyt epämiellyttävässä tilanteessa, sillä vaikka Jyväskylän tapahtumilla ei olisikaan mitään yhteyttä häneen itseensä (kuten en usko olevan), niin ne kyllä linkitetään häneen ja hänen puheisiinsa. Ja perussuomalaisille tämä on kiusallista, koska he ovat yrittäneet setviä Immosen kriisiä ja rauhoitella ihmisiä, että homma unohtuisi täysin. Nyt niin ei kyllä tule tapahtumaan. Lisätaakkaa perussuomalaisille sekä etenkin Immoselle tuottaa hänen julkinen yhteistyönsä Suomen vastarintaliikkeen aktiivien kanssa, josta on ihan kuvamateriaaliakin olemassa aivan tarpeeksi. Kuinkas nyt suomalainen kansanedustaja kaveeraa iloisesti sellaisen sakin kanssa, joka puukottaa ihmisiä ja käy kesken oman mielenosoituksen pahoinpitelemässä ihmisiä?
Tilanne on myös kiusallinen Suomen istuvalle hallitukselle: ulkoministerin johtaman puolueen kansanedustaja kaveeraa uusnatsien kanssa ja näyttää yllyttävän poliittiseen väkivaltaan kirjoituksillaan ja sitten viikkoa myöhemmin jotain tällaista tapahtuu - ja mitä tekee ulkoministeri, puheenjohtaja Timo Soini? Sanoutuu irti ympäripyöreästi "blokissaan" väkivallasta ja höpöttää hevosista. Vähän aiemmin sentään lupaili, että Immonen harjataan sitten kunnolla eduskuntaryhmän kokouksessa. Tämä alkaa olla harvinaisen kiusallista hallitukselle, jolla on muutenkin ongelmia yhteiskuntasopimuksen läpisaamisen kanssa ja joka on muutenkin saanut mm. opiskelijat raivon valtaan petetyillä vaalilupauksilla. Ulkoministeri ei ota selvää pesäeroa omaan puolueeseensa pesiytyneeseen vähemmistöön, joka iloisesti flirttailee äärioikeiston ja Suomen vastarintaliikkeen kanssa. Minkälaista Suomi-kuvaa se välittää maailmalle, miltä hallitus vaikuttaa maailmalla kun se sellaista sietää? Olisikohan sittenkin pitänyt tehdä Alexander Stubbista ulkoministeri, herra pääministeri, ja antaa Soinin juoda katkeran kalkin valtiovarainmisterinä?
Suomen kannalta kiusallista ja ikävää on myös se, että uusnatsien väkivaltainen toiminta oli näköjään suunniteltua ja olipa siinä ihan noin vanhan aseveljeyden hengessä mukana ruotsalaisiakin toimijoita. Sanon sen olevan kiusallista ja ikävää koko Suomen kannalta, koska se kertoo yhteiskunnassamme elävän edes jonkinlaisia kansainvälisiä kontakteja hyvin ylläpitäviä ääriajattelijoita, joille väkivalta ei ole missään nimessä vierasta ja jotka ovat valmiita häikäilemättömästi ja avoimesti sitä käyttämään. Se on erittäin huono asia, erittäin huono. Ja jotkut vielä haluaisivat antaa tällaisen sakin toimia turvapartioina jos poliisi ei ehdi tai kykene siihen... Hommasta tekee vieläkin hyytävämmän se fakta, että koko toiminta oli näköjään suunniteltua ja tarkoin ohjattua: yhteisestä merkistä lähdettiin pahoinpitelemään sivullisia. Tällaistako Suomea Suomen vastarintaliikkeen sympatiseeraajat haluavat? Sellaista Suomea, jossa on ihan hyväksyttävää yhdessä tuumin lähteä pahoinpitelemään joku? Ja vielä ei ainakaan ole todistettu, että mielenosoittajia olisi provosoitu, vaikka monet niin epätoivoisesti spekuloivat Puheenvuoronkin kommenteissa ja toki Hommafoorumilla.
Jos nyt jotain oikeasti positiivista tästä tilanteesta voidaan sanoa, niin ainakin se, että Matias Turkkila, joka joutui Meillä on unelma -mielenosoituksessa sietämään puolueensa (PS) uhrilampaana buuausta, on vaatinut julkisesti, että Suomen vastarintaliikkeen kanssa yhteistyössä olevat puolueen jäsenet pitäisi potkia ulos. Vielä odottelemme perussuomalaisen puolueen omaa ulostuloa asiasta, mutta Turkkilan oma ulostulo on erinomaista vastakaikua SDP:n puoluesihteerin Reijo Paanasen kehoitukseen sanoutua irti vihapuheesta ja väkivaltaisuudesta. Toivottavasti useammatkin henkilöt lähtisivät Turkkilan esimerkkiä noudattamaan.
Jotkut voivat pitää Turkkilan toimintaa halpana julkisuustemppuna tai yrityksenä pelastaa puolueen kasvot. Minä haluan kuitenkin uskoa Turkkilan rehellisyyteen sekä siihen, että ihminen voi kasvaa ja oppia. Turkkila saattoi kokea herätyksen Meillä on unelma -mielenosoituksessa tai kenties hän on vain pikku hiljaa muuttunut. Tärkeintä on, että hän edes jotenkin sanoutuu julkisesti irti Suomen vastarintaliikkeestä ja sitä kautta äärioikeistosta ja vaatii puolueeltaan aitoja toimia tämän ajatusmaailman kitkemiseksi. Ääriliikkeiden, olipa kyseessä äärioikeisto tai -vasemmisto, josta monet tuntuvat puhuvan suurena mörkönä netin ihmemaailmassa, väkivaltaista toimintaa ja käytöstä ei tule suvaita eikä heidän tekojaan katsoa läpi sormien.
Minä haluan elää turvallisessa Suomessa, jossa jokaisella on ihmisarvot ja -oikeudet, joista ei voi tinkiä. Haluan elää Suomessa, jossa väkivaltaiset huligaanit eivät sanele yhteisen elämämme sääntöjä tai voi uhata ihmisiä. Suomen vastarintaliike ja sen kaltaiset liikkeet eivät sovi sellaiseen Suomeen. Meillä on unelma -mielenosoituksessa vastustettiin vihapuhetta sekä kaikkea väkivaltaisuutta. Yli 15 000 osallistujaa eikä järjestyshäiriöitä tai muita ongelmia kuin buuausta. Samaan aikaan uusnatsit saavat vaivoin tuskin 40 ihmisen mielenosoitusta aikaiseksi ja sittenkin se päättyy väkivaltaisuuteen ja poliisin väliintuloon. Annammeko tuon väkivaltaisen, äärimmäisen vähemmistön sanella Suomen tulevaisuuden?