Karjalan win-win -palautuksessa Venäjä saa erittäin suuren poliittisen voiton, joka noteerataan maailmalla. Näin tapahtui myös Porkkalan palautuksen yhteydessä 1956. Neuvostoliitto silloin omilla toimillaan nopeasti nollasi saadun hyödyn.
Luottamus tärkein tekijä
Karjalan palautuksen poliittisista win-win -argumenteista luottamus on tärkein tekijä, sillä luottamus tai sen puute säteilee kaikkeen inhimilliseen toimintaan, niin talouteen, politiikkaan kuin psykologisiinkin tekijöihin.
Win-win –ajattelu ei voi toteutua ilman luottamusta. Valtiojohdon tärkein tehtävä on luottamuksen rakentaminen, sillä siitä riippuu kansan sosiaalinen ja taloudellinen hyvinvointi.
Luottamuksen puute säteilee negatiivisesti kaikkeen yhteistyöhön. Ilman luottamusta ei tehdä yhteistyötä, eikä saada syntymään poliittisesti, taloudellisesti tai turvallisuuden kannalta positiivisia tuloksia. Luottamus-kysymys ei koske vain Venäjää, vaan koko maailmaa.
Nestorin kronikassa luottamusta
Ensimmäinen Venäjän historiaan kirjattu luottamuspohjainen win-win –tapahtuma toteutui Nestorin kronikan mukaan, kun neljä riitaista heimoa pyysi Rus-nimisiä viikinkejä Rurik, Sinaeus ja Truvor johtamaan itseään: ”Maamme on suuri ja rikas, mutta siitä puuttuu järjestys. Tulkaa ruhtinaaksemme, tulkaa hallitsemaan meitä.”
Rusit perustivat Novgorodin, josta Venäjä sai alkunsa. Molemmat osapuolet katsoivat vuonna 862 voittavansa, kun Rusit tulevat hallitsemaan Venäjää.
Venäjän luottamusaseman muutos vaikuttaa suoraan investointeihin, mikä koettiin esimerkiksi vuoden 2008 talouskriisissä. Venäläiset sijoittavat vetivät ensimmäisinä sijoituksensa takaisin veroparatiisien suojaan, kun luottamus hallintoon alkoi horjua. Kun tilanne alkoi selkiytyä, sijoituksista tuli merkittävä osa takaisin globaaleista veroparatiiseista.
Tämä sama tilanne koetaan voimakkaasti tälläkin hetkellä.
Korruptio voitelee, mutta heikentää luottamusta
Korruptiotulot ovat kuin öljy, joka voitelee koneistoa siten, että se toimii ja tuottaa lisää korruptiotuloja. Aitoon luottamukseen korruptiolla on vahvasti heikentävä vaikutus. Venäjän heikolla korruptiosijoituksella on kansainvälisesti voimakkaasti luottamusta syövä vaikutus, eikä Venäjä pelkästään sen vuoksi kykene laajamittaiseen win-win –toimintaan.
Luottamuksen puute havaitaan Venäjällä esimerkiksi ulkomaisten investointien vähäisyytenä suuriin mahdollisuuksiin verrattuna, korruptiorahojen ja kansallisomaisuuden ryöstämisestä saatujen varojen siirtämisenä veroparatiiseihin tai ulkomaisten hallintojen heikkona luottamuksena Venäjän hallintoon.
Asiantuntijat eivät luota Venäjään
The New York Times kertoi maaliskuussa 2014, että suuret sijoittajat olivat neljän vuoden aikana sijoittaneet 325 mrd. dollaria venäläisyhtiöiden osakkeisiin ja valtion arvopapereihin. Tästä määrästä 235 mrd. dollaria oli Venäjän hallinnon johtamiin yrityksiin ja pankkeihin, kuten Gazpromiin ja Sberbankiin. Sijoituksista suuri osa on vaarassa Ukrainan kriisin vuoksi.
Davosin talousfoorumissa vuonna 2013 Medvedev korosti Venäjän talouskasvua, maan avoimuutta, turvallisuutta ja globaalia kehitystä. Foorumin 350 asiantuntijaa esittivät kuitenkin huolensa Venäjän kehityksestä ja korruptiosta. Asiantuntijoilla ei siten ollut luottamusta Venäjään ja sen positiiviseen kehittymiseen.
Venäjän maariski on suuri
Maariski on Venäjällä luottamukseen liittyvä poliittinen ongelma. Vallan vertikaali ja johtamisen kriisi puolestaan heijastuvat voimakkaasti suuriin yrityksiin ja eri alojen valtiokapitalistisiin holding-yhtiöihin, joita johtavat hallinnon luottamusta nauttivat silovikit.
Asiantuntemus on niissä korvattu vallanpitäjien keskinäisellä luottamuksella. Samalla on menetetty merkittävä osa koti- ja ulkomaisten markkinoiden luottamuksesta yrityksiin ja valtioon.
Venäläiset eivät luota oikeuslaitokseensa, lakien noudattamiseen tai virkamiehiinsä. Venäjällä on nelisenkymmentä viranomaistahoa, jotka voivat koska tahansa lopettaa haluamansa yrityksen toiminnan.
Tämä teksti on myös videona alla olevassa Playlistassa.
Inhibiittorit eli negatiiviset katalyytit
Venäjän ja muiden maiden välillä on useita negatiivisia katalyyttejä eli inhibiittoreita, jotka syövät luottamusta. Venäjä synnyttää esteitä, jotka hidastavat tai estävät positiivisten reaktioiden syntymisen, kuten on havaittavissa esim. Tsetsenian kansanmurhissa sekä Krimin ja Ukrainan kriisissä.
Inhibiittoreilla on taipumus prosessissa katalyyttien tavoin voimistua, jolloin negatiivinen kierre kehittyy entistä tehokkaammaksi.
Venäjä keskittyy hybridisotaan
Venäjä on politiikassaan kadottanut luottamuksen ja haluaa Medvedevin ja Putinin mukaan keskittyä teknologiaan, mutta myös etupiiri- ja suurvalta-ajatteluun. Putin myöntää Stalinin ajan vainot ja hyökkäykset Suomeen, mutta katsoo niiden olleen maan kehityksen ja kansantalouden kannalta hyödyllisiä. Tämän mukaan väkivalta ja omien kansalaisten massamainen murhaaminen on siten maan etu!
Venäjään kohdistetaan luottamuksen, yhteisten arvojen sekä kansainvälisten lakien, sopimusten ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen vaatimuksia. Läntinen ja osittain muukin maailma on hyväksynyt ihmisoikeusarvot, vaikka niiden toteuttaminen on usein kyseenalaista.
Venäjä katsoo aina tarvitsevansa ulkoisen vihollisen, minkä varjolla muita kansoja kohtaan voidaan olla aggressiivisia ja kiristää oman kansan valvontaa.
Domino-teoria voi toteutua
Venäjä voi periaatteessa saada luottamuksen kasvamaan muutoinkin kuin Karjalan palautuksella, esimerkiksi palauttamalla rauhanomaisesti Kuriilien saaret tai Mantshurian. Tällöin domino-teoria johtaa suurella todennäköisyydellä siihen, että myös Karjalan palautus toteutuu.
Toisena vaihtoehtona on hallinnon muutos ihmisoikeuksien toteuttamiseen, jolloin myös vanhat rikokset selvitetetään. Luottamusta ei synny ilman positiivista muutosta ja tekoja, minkä vuoksi tämä vaihtoehto on erittäin epätodennäköinen.
Lisätietoa
Lisätietoja aiheesta: Win-win -ajatteluun liittyvät kirjat www.karelianmagazine.com ja Pro Karelian nettisivut www.prokarelia.net.