Johdanto
Kansantalouden tilinpito ja BKT
”Kansantalouden tilinpito ja sen tärkein mittari bruttokansatuote (BKT) kehitettiin
alun perin teollisuusyhteiskunnan tarpeisiin toisen maailmansodan jälkeen, jolloin
talouden mahdollisimman suurta kasvua pidettiin tärkeimpänä yhteiskunnallisena
tavoitteena. Massatuotannon kasvattamiseen perustuvan talouskasvun kautta katsottiin
ihmisten elintasoa voitavan parantaa nopeimmin.
Teollisuusyhteiskunnassa kansantalouden tilinpito toimikin melko hyvin materiaalisen tuotannon ja hyvinvoinnin
ohjenuorana. BKT:sta tuli yhteiskunnan keskeisin seurantaväline huolimatta tilastoalan varoituksista, joiden mukaan kansantalouden tilinpito ei sovellu todellisen hyvinvoinnin ja kehityksen mittaamiseen. Vaikka BKT-mittaria on pyritty kehittämään yhteiskunnan muutoksia vastaavaksi, on se keskeiseltä perustaltaan yhä oman aikansa tuote.
(Hoffrén ja Tulokas, 2008.)”
Lähde: http://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksi%C3%A4-sarja/Selvityksi%C3%A4%2032.pdf sivu 12.
*
BKT-kritiikki
BKT-käsitteen mahtiasemaa kohtaan on esitetty kritiikkiä, jonka perusteet vaihtelevat. Ensinnäkin on katsottu, että BKT on viallinen mittari mittaamaan tarkoituksenmukaisella tavalla inhimillistä hyvinvointia. Meilläkin mainetta ja opetuslapsia saanut taloustieteen nobelisti Joseph Stiglitzin kritiikin ydin tiivistyy toteamukseen
“BKT on vanhentunut mittari, jonka käyttö johtaa huonoihin päätöksiin”.
Tämän ohella BKT:ta on kritisoitu siihen liittyvistä epätarkkuuksista ja epärelevanttiudesta. Vaikka hyväksyttäisiinkin BKT mittariksi, jolla yhteiskunnan aineellista aktiviteettia pyritään mittaamaan, nähdään, että tuon mittarin käyttöön liittyy olennaisia ongelmia. Epätarkkuus on näistä kenties keskeisin ulottuvuus. BKT-numeroita pyöritettäessä syntyy virheitä, jotka toisaalta ovat tahattomia ja sitten toisaalta tahallisia, harhauttamiseen pyrkiviä.
Tässä käsittelen lähinnä viimemainittua. Tosin lienee paikallaan todeta, että tässä yhteydessä raja tahattoman ja tahallisen välillä on epäilemättä ”veteen piirretty viiva”.
Parhaimmillaankin BKT on vain suhteellisen tarkka arvio tai ennuste. Näin on jopa Suomen ja Ruotsin tapaisissa säännönmukaisuuteen sitoutuneissa pienissä valtioissa: mitä suurempiin yksiköihin ja valtiorakenteisiin mennään, sitä suuremman ”klapit” väistämättä tilasto-Niilo kohtaa.
Suomen kansantalouden tilinpito määritellään virallisesti näin:
”Kansantalouden tilinpito on tilastojärjestelmä, joka kuvaa Suomen kansantaloutta kokonaisvaltaisesti, järjestelmällisesti ja yksityiskohtaisesti.”– Tuo on hyvä tavoite, mutta päätyy meikäläisissäkin oloissa asiantuntijoiden ”tarkentavien oikaisutoimenpiteiden” alaiseksi viranomaisten työpöydille.
Kun tullaan sellaisten suurtalouksien kuin Euroopan Unionin, Yhdysvaltojen tai Kiinan kokoisiin kansantalouksiin, BKT-määrittely etääntyy entistä voimakkaammin faktasta ja siirtyy fiktion puolelle. Tätä ei tietenkään saisi kovin vahvasti ilmoittaa, mutta ”kaikki” sen tietävät.
*
Kiinalainen juttu
Epätarkkuus-ominaisuus, - eräänlainen lähtösyntyinen epätarkkuusperiaate -, joka kansantalouden tilinpitoon liittyy, erkanee omiin sfääreihinsä silloin kun havaitaan tai tunnistetaan, että ilmoitettuihin lukuihin sisältyvän motivoitunutta falskiutta. Tähän olemme törmänneet Kreikan tapauksessa.
Nyt näyttäisi paljastuvan uudenlainen – mittasuhteiltaan valtava – tarkoituksellinen tilastoharhautus, jolla on paljon sensitiivisiä vaikutuksia globaaliin talouteen.
Maakunnallisten hallintojen viranhaltijat Koillis-Kiinassa myönsivät maanantaina 14.12.2015, että heidän alueillaan on esiintynyt väärennettyjä taloudellisia tietoja viime vuosien aikana. Todelliset talouden tunnusluvut ja kasvuprosentit ovat paljon pienemmät, kuin mitä keskushallinnolle Bejingiin on ilmoitettu.
*
Kiinan valtiollisen uutistoimisto Xinhua´n mukaan liioitellut tilastotiedot koskevat verokertymistä kotitalouksien tuloihin ja aina aluetuotantolukuihin (BKT) saakka.
”Eräskin aluepiiri (county) Liaoningin maakunnassa raportoi vuotuiset verotulonsa 127 % korkeammiksi kuin todellinen kertymä oli”, kirjoittaa China Daily.
Sama maakunta (province) vakuutti kolme vuotta sitten, että BKT-kasvu alueella oli 9,5 %, kun se todellisuudessa oli vain 2,7 %. Samaan aikaan Jilin maakunta raportoi 12 %:n BKT-kasvusta, kun sen kasvutahti todellisuudessa oli 6,3 %.
Liaoningin maakunta muodostaa liki puolet koko Pohjois-Kiinan BKT:stä, ja sen petrokemiallinen ja raskas teollisuus edustavat seitsemänneksi suurinta tuotantoaluetta Kiinan provinssien joukossa.
Lue lisää esim. Fortunen (14.12.2015) sivuilta; http://fortune.com/2015/12/14/china-fake-economic-data/
*
Nämä paljastukset tulevat julki mitä sensitiivisimpään aikaan, sillä juuri viime perjantaina Kiinan valuutta Renmimbi/Yuan notkahti, kun Kiinan keskuspankki Bank of China (BoC) ilmoitti ottavansa etäisyyttä sidonnaisuudesta Yhdysvaltain dollariin. Ja samalla BoC totesi jatkavansa valuuttansa markkinaehtoistamista, täyttääkseen siten IMF:n asettamia ehtoja äskettäin toteutettuun yuanin liittämiseen kansainväliseen viitevaluuttakoriin.
*
Juuri tämän kaltaiset pienet ”yllätykset” Aasian ”Punaisen Lohikäärmeen” (”the Red Dragon”) työkäytännöissä kuuluvat samaan sarjaan, kuin ne jotka johtivat elokuun 2015 ”Mustaan Maanantaihin”, jonka takana olivat valuutan yllättävä devalvointi yhdistyneenä heikentyneisiin kasvunäkymiin.
Näin ollen maanantainen uutinen Kiinan ”kokki-kolmosten keitoksista” talouden keittiöissä lisäsi kiviä maan talouden tielle.
*
Muuan kokenut Kiinan talouden tuntija (20 v Kiinassa) arvioi, että ”markkinoiden sulaminen” on aina huomioon otettava mahdollisuus.
Mutta hän varoittaa Länttä liiaksi ripustautumasta tällaisiin ”keittiö-tapahtumiin”, sillä – niin hän vakuuttaa – Kiina on iso ja Kiina kasvaa, ja siitä tulee ”entistäkin isompi”.
”Kiinalla ei ole numeroiden manipuloinnin monopolia”, hän tähdentää.
”Sitä kutsutaan suoriteperusteiseksi kirjanpidoksi ja sitä on tehty ja tehdään kaikkialla”, hän kommentoi.
”Se, että he (Kiina ja sen viranomaiset) tulevat julkisuuteen tällaisten ”kuprujen” kanssa on jo sinänsä suurta kehitystä.
Juuri tällainen, virheiden tunnustaminen ja torjunta, on se tie, joka johtaa todelliseen luottamukseen.”
Mainitun analyytikon loppukaneetti kannattaa kirjata vielä tänne:
”Samankaltaisia paljastuksia on tehty tässä maassa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa”.
On huomattavasti parempi että tällainen avoimuus jatkuisi, kuin vanhakantainen kaiken kieltäminen ja puhtauden vakuuttaminen.
Yleisemmällä tasolla voisi todeta, että auroritäärinen järjestelmä jossa ylhäältä annetut tulostavoitteet ohjaavat toimintaa ja tavoitteiden toteutumattajäämisen hinta on raju, yhdessä tuppaavat johtamaan manipuloituun raportointiin. Siinä mielessä maanantain paljastukset eivät ole yllätys.
*
Kiinan markkinat kasvavat
Lieneekö kohdakkoin tarvetta alkaa vakuuttaa, että en ole mikään Kiinan asiamies Pohjolassa, vaikka toistuvasti seuraankin maan taloudessa tapahtuvia siirtoja ja valan kannuja niistä globaaleista heijastuksista, joita tämä ”kasvava norsu” ympärilleen aiheuttaa.
Joka tapauksessa Kiina ei enää ole ”vain” teollisen tuotannon keskus maailmantaloudessa. Sen astuminen seuraavaan taloushistorialliseen vaiheeseen merkitsee lisääntyvää kilpailua, mutta samalla toki muillekin lisääntyviä mahdollisuuksia.
Kiinan työ- ja talousmarkkinat eivät ole enää pelkästään edullisia. Ne ovat itseasiassa kypsyneet samaan tapaan, kuin Japani teki toisen maailmansodan jälkeen. Monesti unohdetaan – tai me nuoremmat emme edes tiedä – että alkujaan teksti ”Made in Japan” oli aikoinaan synonyymi halvoille tinaleluille. Ja onpa jopa Eurooppa aikanaan edennyt samoilla askelmerkeillä kehityksensä tiellä.
Aina kannattaa muistaa:
Kiinan markkinat ovat 25 kertaa suuremmat kuin ne olivat vuonna 1960.
Mahdollisen rajoissa on, että Kiinan talous kaksinkertaistuu jälleen vuosikymmen kuluessa.
Siis vuoteen 2025 mennessä.
Tuplaantuminen edellyttää reaalisesti noin 6,5 % kasvuvauhtia – ei mahdoton, mutta vaikeasti ylläpidettävä tahti.
*