Hallitus esittää työttömien lasten päivähoito-oikeuden rajaamista. Ehdotettu muutos rajaisi päivähoito-oikeutta muilta kuin päätoimisesti työskenteleviltä tai opiskelevilta vanhemmilta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että erilaiset ei-työsuhteiset työntekijät eivät saisi oikeutta täyteen päivähoitoon. Heitä ovat kuntouttavassa työtoiminnassa mukana olevat ja muut erilaiset työharjoittelijat.
Tutustumalla vaikkapa tapaan, jolla kuntouttava työtoiminta on Suomessa järjestetty niin huomaa, että se on monesti ihan oikeaa työtä raskaudeltaan. Lisäksi kuntouttavan työtoiminnan kriteeri on se, että sitä ei voida käyttää muuta kuin jollain tapaa toimintakykyrajoitteisiin. Silti sitä on kohdistettu ihan normi pitkäaikaistyöttömiin.
Kuntouttavasta työstä on tullut yleinen automaatti, jolla kunta saa vältettyä oman maksuosuutensa työmarkkinatuesta. Kun työttömiä on "aktivoitu" ja tilastot kaunistuvat niin kunnalle ei lankea maksuosuutta. Lue lisää.
Kuntoutujien lapsilla ei nyt siis olisi oikeutta täyteen päivähoitoon. Jos oletetaan, että kuntoutujissa on paljon toimintakykyrajoitteisia kuten laki vaatii, niin eikö täysi päivähoito olisi hyvä juttu? Puhumattakaan siitä, että tällainen työ vastaa monesti oikeaa työtä.
Saa nähdä paljonko lasten huostaanotot tulevat lisääntymään tällaisen luokka - ja kontrollipolitiikan ansioista. Lasten sijoitukset kodin ulkopuolelle ovat 20 vuodessa tuplaantuneet. Hyvä iskulause voisi olla mustalla huumorilla höystettynä "kuntouttavaan duuniin ja lapset huostaan".
Onneksi eduskunnan apulaisoikeusasiamies on kerennut tyrmäämään esityksen. Hän toteaa hesarin mukaan "ettei lapsia voi asettaa erilaiseen asemaan yksinomaan taloudellisten seikkojen, kuten valtion ja kuntien säästötarpeiden takia, koska se ei ole perusoikeuksien kannalta hyväksyttävä peruste".
Apulaisoikeusasiamies viittaa mm. perustuslain syrjintäkieltoon. Sen mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Lasten kohdalla tämä ilmenee mm. siten, että kaikilla lapsilla on yhtäläiset oikeudet peruspalveluihin. Perustuslaki on siis köyhän turva.
Suomessa on ennenkin luotu lapsiperheiden luokkayhteiskuntaa ihmisoikeuksista piittaamatta. Operaatio Pohjanmaa - hankkeessa lapsia otettiin punaleskiltä huostaan. Tämä todetaan kirjassa Punaorvot 1918. Huostaanotot painottuvat nykyäänkin köyhiin perheisiin. Lastensuojelun luokkaluonne on siis säilynyt.