Viime aikoina on kannettu huolta polarisoitumisesta eli kansan jakautumisesta. Jakolinja on vanha tuttu oikeisto-vasemmisto, vaikka näennäisesti keskustellaankin maahanmuutosta. Riidan siemenen voi nähdä yhteisomistuksen (sosialismi) ja yksityisomistuksen (kapitalismi) pitkäaikaisessa aatteellisessa kamppailussa. Vasemmistossa ajatellaan, että Suomella on kansainvälinen vastuu (yhteisomistus), kun taas oikeistossa ajatellaan, että Suomi kuuluu veronmaksajille eli suomalaisille (yksityisomistus).
Erimielisyydet ovat kuitenkin pienempiä kuin yleisesti ajatellaan. Netin ulkopuolella harva ”suvakki” kiistää maahanmuuton lieveilmiöt, kunhan ”rasistit” eivät ole kuulemassa. Samoin ”natsit” eivät ole sulkemassa maahanmuuttajia uuneihin, mutta kovalla retoriikalla halutaan tehdä pesäeroa ”mädättäjiin.”
Tästä päästäänkin ihmisen psykologiaan, joka lienee perimmäinen syy kärjistyneelle tilanteelle. Ihmisellä on tapana arvioida toisen motiiveja eli tarkoitusperiä pelkän viestin sisällön sijaan. Moni maahanmuuton kannattaja ei ehkä kiistä maahanmuuttokriittisten esiin tuomia väitteitä, mutta olettaa niiden taustalla olevan rasistisia motiiveja. Pelätään, että jos maahanmuuttokriittisille annetaan myönnytyksiä, ollaan kaltevalla pinnalla, jonka päässä on ihmisoikeuksien ja tasa-arvon lakkauttaminen.
Vastaavasti ainakin osa maahanmuuttokriittisistä pelkää, että maahanmuutto on vain osa suurempaa suunnitelmaa suomalaisen kansallisen kulttuurin tuhoamiseksi. Vasemmistolaisten lopullisena tavoitteena nähdään kommunistinen utopia, jossa on vain kansalaisia - ei miehiä, naisia tai suomalaisia ja ruotsalaisia.
En kiistä, etteikö sekä oikealla että vasemmalla olisi ihmisiä, joilla on edellä kuvattuja äärimmäisiä ajatuksia. Ihminen on kuitenkin taipuvainen maalailemaan uhkakuvia, minkä taustalla voidaan nähdä evolutiiviset syyt. Täytämme tietojemme aukot ennakkoluuloilla. Ja kun meitä aletaan pitää tietynlaisina, alamme helposti käyttäytyä odotusten mukaisesti: jos kerran minua pidetään rasistina tai suvakkina, miksen olisi sellainen?
Suosittelenkin kaikkia antamaan sille eri mieltä olevalle edes mahdollisuuden selittää kantojaan, olettamatta heti taustalla olevan jotain piilotettuja tarkoitusperiä tai maailmanvalloitussuunnitelmia.