Pari vuotta sitten työ- ja elinkeinoministeriössä keksittiin uusi tapa saada työttömät työnhakijat ja työpaikat kohtaamaan keskenään. Idea oli varmasti hyvää tarkoittava, mutta keino arveluttava. Tavallaan mitään uutta ei keksittykään, vaan keino on ollut ennenkin työvoimatoimiston käytössä työhönosoituksena.
Työhönosoitukselle keksittiin uusi nimi: työtarjous. Se on minusta siinä mielessä huono muutos, koska suuri yleisö ymmärtää asian siten, että työttömälle on tarjolla työpaikka, jossa voisi aloittaa vaikka heti. Niin ruusuinen asianlaita ei suinkaan ole. Työtarjouksessa työvoimavirkailija valitsee avointen työpaikkojen joukosta työpaikan, johon hänen mielestään työttömän osaaminen ja kokemus ovat sopivia. Kirjeen teksti kuuluu näin:
"Antamiesi työnhakutietojen perusteella TE-toimisto on arvioinut, että ammattitaitosi ja osaamisesi vastaavat alla mainitus tehtävän vaatimuksia."
Tämän tekstin alapuolella on kopio työpaikkailmoituksen tekstistä sellaisena kuin se on MOL.fi-palvelussa ja alimpana kyseisen työtarjouksen tehneen työvoimavirkailijan nimi ja yhteystiedot. Jos työvoimavirkailija on paneutunut ja tuntee tarkoin työttömän ammattitaidon ja osaamisen sekä on aidosti kiinnostunut hänen työllistymisestään, tämä voisi toimiakin. Mutta todellisuus työvoimatoimistoissa on se, että yhdellä virkailijalla on satoja eri asiakkaita hoidettavanaan ja tällaista henkilökohtaista tietämystä työttömän taidoista ei ehkä olekaan. Siinä tapauksessa virkailija lähettelee tietokoneeltaan umpimähkään työpaikkoja sen mukaan mitä tietokantakysely tuo näyttöpäätteen ruudulle.
Tuokin saattaa näyttää asiaan perehtymättömälle viattomalta. Mutta kuten työtarjouskirjeen lopusta selviää seuraavasti:
"Jos haet tai saat työvoimaetuutta, sinun täytyy hakea kokoaikatyötä ja otta vastaan sinulle tarjottua työtä. Tarjotusta työstä kieltäytyminen voi johtaa työttömyysetuuden menettämiseen."
Työpaikkaa siis ei ole tarjolla, vaan "kiinnostus" sitä kohtaan pitää osoittaa työvoimaviranomaiselle hakemalla kyseistä tarjottua paikkaa normaalin työnhakumenettelyn kautta. Jos työpaikkoja tarjotaan tietokantakyselyn kautta umpimähkäisesti, niin ei todellakaan ole varmaa, että työnhakijan pätevyys kyseisiin tehtäviin todella on olemassa. Työtä täytyy sanktion eli kansanomaisemmin karenssin välttämiseksi joka tapauksessa hakea. Hakijan on ilmoitettava työpaikan hakemistaan työvoimatoimistoon ennen kirjeessä mainittua viimeistä hakupäivää tai muutoin työvoimatoimisto antaa samalle päivälle päivätyn lausunnon työttömyysetuuden katkaisemisesta. Tämäkään ei vielä riitä, koska pelkästään sähköiseen palveluun tulee uusi kyselyn noin kuukauden kuluttua, jossa pyydetään toimittamaan tieto onko tullut valituksi työtehtävään. Siihen saattaa jäädä vastaamatta aika monelta, vaikka olisi hakenutkin työtä, jota ei ole saanut. Myös tästä seuraa työttömyysetuuden katkaisu ja selvitys.
Yllä kuvattu varsin mutkikas selostukseni paljastaa työtarjouksen todellisemman puolen. Sen tarkoistus on katkaista työttömyysetuuden maksatus ja säästää työllisyysmäärärahoissa. Niinpä teitpä niin tai näin ja niinkuin pyydetään, päivärahasi saatetaan keskeyttää määräajaksi vähintään siksi ajaksi, kunnes tapaus selvitetään. Jos olet hakenut työtarjouksen työpaikkaa, saat keskeytysajalta etuuden taannehtien takaisin, mutta kiusaa ja riesaa on tullut koko rahan edestä.
Kuten MOL.fi sivulta jokainen voi tarkistaa, niin siellä ei ole avoimena enää kuin vajaa 10 000 työpaikkaa koko Suomen alueelta. Se on alin luku, minkä itse olen koskaan nähnyt! Oma arvioni tähän selitykseksi on se, että työnantajat ovat työläytyneet rekrytointiaan haittaaviin työtarjouksiin työttömiltä, jotka eivät ole aidosti kiinnostuneita kyseisestä työpaikasta, vaan ovat hakeneet niitä pelkästään siksi, että työvoimatoimisto pakottaa hakemaan niitä. Yksi onnistuneen rekrytoinnin avaintekijöitä on työnhakijan motivaatio hoitaa työnsä mahdollisimman hyvin ja aito kiinnostus työpaikkaa kohtaan. Se ei toteudu työtarjouksissa! Toisin sanoen työnantajat ovat lakanneet ilmoittamasta avoimia työpaikkojaan MOL.fi:ssä, koska sitä kautta heille tulee turhia hakemuksia ja turhaa vaivaa. Toinen seuraus on se, että helpoin tapa karsia työtarjouksen saaneet hakemusten joukosta on heittää ensimmäisenä roskiin kaikki työttömänä olevien työhakemukset. Tämä siis huonontaa entisestään työttömien mahdollisuuksia saada töitä. Sen sijaan että työtarjous auttaisi saamaan työntekijä ja työnantaja kohtaamaan hedelmällisesti toisensa, tämä systeemi tekee juuri päin vastoin. Kyse on veden kantaminen kaivoon, valon tuominen säkissä tupaan ja hölmöläisen peitonjatkamisesta. Toinen tavoite on ylimääräinen vaiva, kiusa ja terrori työttömiä kohtaan.