Pelkästään älykkäistä ihmisistä koottu hallitus saavuttaa tuloksia huonosti, sillä he ovat henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan liian samankaltaisia. Siitä seuraa heidän maailmankuvansa, käsitystensä sekä ajatustensa yhdenmukaisuus. He ylistävät toistensa arvioita ja esityksiä siinä ja siinä niin ja näin tehdyissä asioissa niin paljon, että he lopulta pitävät arvostelua ja toisinajattelua täysin hyödyttömänä jutusteluna. Yleensä keskivertaiset ihmiset seuraavat älykkäinä pitämiään poliitikkoja heidän haluamaansa suuntaan. Älykkään poliitikon keittämistä perunoista tykätään sosiaalisessa mediassa vähintään tuhat kertaa.
Aate ei ole valtaa, vaan vallan päälle on enintään vähän ripoteltu aatteen piskuisia pisaroita. Itse valta on ryhmittyneen ihmisjoukon kokonaisuudesta kohoavaa uutta ylempää toiminnan tasoa. Sen kapein terävyysalue sijaitsee yksittäisessä sattumassa, jonka ympärille on kietoutunut joku äänekäs ihmishahmo. Siis viimeisessä kädessä valtaapitävä on sattuman ohimenevää satoa. Talous on ehkä ohittamassa politiikan määräysvallan. Siten köyhempien ihmisten kuilu muihin ihmisiin kasvaa tuloerojen lisäksi myös vakilavuosissa mitattuna, sillä lakien valikoiva painovoima on juuri heidän hartioillaan.
Poliitikot ja muut johtajat voivat aina sanoa toimivansa kaikkien kansalaisten yhteiseksi hyväksi. He eivät koskaan valehtele, sillä heillä on vain erilaisia käsityksiä yhteisestä hyvästä. Siksi mitä tahansa politiikkaa voidaan tehdä yhteiseksi hyväksi. Yksittäinen maltillinen poliitikko voi sattuman saattelemana jyrkentää asennetaan pysyäkseen suhteellisessa sijainnissaan poliittisella kartalla. Jos yhteiskuntaluokilla ei ole keskenään sosiaalisten velvoitteiden sitovaa verkostoa, ne eivät voi tuntea toisiaan kohtaan luottamusta. Silloin ahnas rosvokapitalismi valtaa alaa lievästi säädellyltä markkinataloudelta.
Ahnaan kapitalismin antamista mahdollisuuksista ihmisille lainaan Adam Smithin "Kansojen varallisuudesta" kirjan sivua 773. Kirja on tutkimus varallisuuden luonteesta ja sen syistä.
"Työnjaon edistyessä niiden ihmisten työnteko, jotka elävät omalla työllään, toisin sanoen kansan suuren enemmistön työnteko, supistuu muutamaan hyvin yksinkertaiseen toimenpiteeseen, joita usein on vain yksi tai kaksi. Useimpien ihmisten kohdalla on kuitenkin väistämättä niin, että heidän ymmärryskykynsä kehittyy heidän jokapäiväisen työnsä myötä. Miehellä, jonka koko elämä kuluu muutaman yksinkertaisen toimenpiteen suorittamiseen, ehkäpä vielä niin, että näiden toimenpiteiden tulos on aina sama tai ainakin lähestulkoon sama, ei ole tilaisuutta harjoittaa ymmärryskykyään eikä vaivata nokkeluuttaan keksiäkseen ratkaisuja pulmiin, joita hän ei koskaan kohtaa. Niinpä hän luonnollisesti menettää taipumuksensa tuollaiseen vaivannaköön, ja hänestä tulee niin typerä ja tietämätön kuin ihmisolento ylipäätään voi olla. "
Siis ihmisiä tehdään typeriksi ja tietämättömiksi, jotta miellyttävää elämää viettävät älykkäät voivat heitä hallita. Ehkä yhteiskunnallinen valta pitäisi perustua vapaisiin tietovirtoihin ilman politiikkaa. Se olisi mahdollista järjestää nykytekniikalla. Se johtaisi kollektiivisen älyn valtaan, joka vakiintuisi ajan myötä tiedoksi parhaasta tavasta järjestää yhteiskunta. Siten ihminen saattaisi vapautua markkinoiden tyrannioiden kynsistä ennen kuin yksityinen etu on kuluttanut pienen planeetan luonnonvarat koko ihmiskunnan suureksi vahingoksi.