(Facebook-statuspäivitykseni: Olen pitänyt lomaa lehtien lukemisesta. Sillä aikaa tapahtuu kummia. Televisiossa puhutaan, että maa on jakautumassa itsehallintoalueisiin. Tähän saakka Ahvenanmaalla on ollut itsehallinto. Onko Suomi itsenäinen yhtenäinen maa vielä 100-vuotisitsenäisyyspäivänä, johon on vain pari vuotta aikaa. Hallinnon uudistuksia ei näytä olevan tekemässä perinteiset valtiomiestaitoa omaavat ihmiset, vaan politikoinnista näyttää olevan kysymys.)
Tämä on tämänpäiväinen Facebook-statuspäivitykseni.
Maan hallinto on hallituksen käsissä ja lainsäädäntö on eduskunnan hallussa.
Kansalaisen velvollisuus kuitenkin on valvoa lain toteutumista oikein.
Lehdistö kirjoittaa markkinatalousperiaatteella niin, että lehti myy.
Monesti hallintotoimi tai lainsäädäntötoimi on vireillä, kun lehdistö kiirehtii siitä kirjoittamaan, kuin se olisi jo toteutunut tai toteutumassa oleva hallintoasia tai uutta lainsäädäntöä. Oikeastaan ennen sellaista on sanottu junttaamiseksi, jossa poliittista asiaa juntataan eteenpäin. Junttaamisessa on ensisijaisesti pyrkimys vallan käyttöön, mutta siinä usein jää jalkoihin asian monipuolinen harkinta.
(Facebook-kommenttini: Lähetin oikeuskanslerille viestin, jossa sanoin sen kansalaisaloitteen rikkovan yhden äänen periaatetta vastaan tasavallassa ja että eduskuntaa ei ole valvottu riittävästi. Sain vastauksen, jossa oikeuskansleri sanoo virallisessa paperissa (tosin elektronisessa), että eduskunnan valvonta ei kuulu hänelle. Kenelle kuuluu eduskunnan valvonta? Pitää varmaan alkaa lukea lakikirjoja.)
Hallinnon valvonta lienee kuuluu jokaiselle valveutuneelle kansalaiselle.
Olen vahvasti sitä mieltä, että lukeminen kannattaa aina, kuten tv-mainoksessa sanotaan. Jotta voi valvoa oikeuden, oikeudenmukaisuuden ja lain kirjaimen toteutumista, kansalaisella pitäisi olla melkoinen kirjallinen ja opillinen sivistys.
Eduskuntaan valitaan ihmisiä maakunnista ja olen ollut havaitsevinani, että valituiksi tulee usein ihmiset, joilla on hyvä työpaikka ja koulutus ja siis ihmiset, jotka ovat kunnioitettuja ja luotettuja kansalaisia. Meitä tavallisia ihmisiä. Kuitenkin nykyisin näyttää siltä, että suorituspaineet vaivaavat ihmisiä enemmän kuin harkinta. Eduskuntaa valvomme me tavalliset kansalaiset ja valvomme, että jokainen kansanedustaja olisi mahdollisimman ahkera seuraamalla erilaisia tilastoja heidän tekemisistään.
Jospa hallinnossa ei enää nykyään olisikaan kysymys ahkeruudesta ja suorittamisesta, vaan enemmän harkinnasta. Suomi valtiona on hyvässä kunnossa oleva maa. Onko välttämätöntä suorittaa kaiken aikaa uutta lainsäädäntöä, kun jo olemassa olevien lakien mukaan voidaan toteuttaa niitä kansalaisten tarvitsemia palveluja ja ohjata palvelutoimintaa, joka on tarpeen. Onko vaarana ylisuorittaminen.
Nuo edellämainitut Facebook-kommenttini ovat osa kansalaistarkkaavaisuuttani.
Kansakuntien joukossa ei kannattaisi hallinnon tai palvelujen suhteen ylisuorittaa. Ylisuorittaminen saattaa alkaa näkyä niin, että maasta tulee liian houkutteleva. Globaalissa maailmassa mielestäni pitäisi pikemminkin suhteuttaa palvelutaso muuhun maailmaan nähden kohtuullisesti.
Mielestäni suomalainen sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut toimivat nykyisellään hyvin ja globaaliselta tasoltaan ovat jo nyt maailman parhaimmistoa. Kun nyt ylisuoritetaan hallintoa, oltaisiin maata jakamassa itsehallintoalueisiin, mikä ei liene lain kirjaimen mukaista toimintaa. Toinen ylisuorittaminen on kansalaisaloite-hanke. Siinä on vähemmistöksi itseään luokittelevat kansalaiset hakeneet itselleen oikeuksia, jotka ovat myös jopa perustuslain vastaisia ja lain kirjaimen vastaisia.
Eduskuntaa on tärkeää valvoa, mutta sitä ei pidä piiskata toimimaan liian ahkerasti, niin ahkerasti, että harkinta puuttuu.