Olen seurannut pidemmän aikaa somekirjoittelua, niin täällä kuin muiden lehtien palstoilla. Kommentoinnit näyttäisivät sisältävän jossain määrin myös vihapuheenkaltaisia kirjoituksia. Mikä ihme saa meissä aikaan tällaista käyttäytymistä? Tällainen käyttäytyminen on myös jakamassa kansalaisia “vuohiin ja lampaisiin”. Tätäkö halutaan? Vai onko niin, että jotkut katsovat olevansa toisia parermpia ihmisiä?
Tänään luin Kalevan nettiversiossa kansanedustaja Pirkko Mattilan (PS) blogikirjoituksen, otsikoituna “Me huonosti käyttäytyvät poliitikot osa 2, ja vähän katupartioinnista”
Tuossa kirjoituksessa Pirkko Mattila on puuttunut (aiheeseen johon olen itse jokin aika sitten puuttunut) kirjoittamalla:
“Vihaisesta puheesta on muuten vain hitusen matkaa vihaisiin tekoihin. Tässä meidän pitää olla tarkkana. Ei haukku haavaa tee – vai tekeekö kuitenkin? Ylimielisyys on melkein haukkua pahempi haavan tekijä. Ei saa ylentää itseään pelkästään toisia alentamalla.“
Pirkko Mattila on tuossa kirjoituksessaan myös ottanut kantaa eduskunnassa kansanedustajien käyttäytymiseen. Näihin näkemyksiin voin hyvin yhtyä seurattuani eduskunnassa käytettyjä puheenvuoroja.
Ilmapiiri ylipäätään maassamme näyttäisi olevan tulehtunut, joten siihen ei tarvittaisi enää vihapuheenkaltaisia kirjoituksia, joilla saattaa olla huomattavan paljon negatiivista vaikutusta.
Lopuksi: MITÄ VIHAPUHE sitten on? Wikipediassa on määritelty vihapuhe näin:
“Vihapuhe on ehdotuksen mukaan sellaista ilmaisua, jolla levitetään, yllytetään, edistetään tai oikeutetaan rotuvihaa, muukalaisvihaa, antisemitismiä tai muunlaista vihaa, joka perustuu suvaitsemattomuuteen.“
Suvaitsevuutta on määritelty taas näin: “Ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatteen mukaisesti suvaitsevaisuuden osoittaminen ei merkitse yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden sietämistä eikä omasta vakaumuksesta luopumista eikä sen heikentämistä. Se merkitsee, että ihminen saa vapaasti pitää kiinni vakaumuksestaan ja hyväksyy sen, että toiset pitävät kiinni omastaan. Se merkitsee sen tosiasian hyväksymistä, että ihmisillä, jotka ovat luonnostaan erilaisia ulkomuotonsa, asemansa, puhetapansa, käyttäytymismuotojensa ja arvojensa puolesta, on oikeus elää rauhassa ja olla sellaisia kuin ovat. Se merkitsee myös, ettei kukaan saa väkisin tyrkyttää näkemyksiään toisille
( UNESCOn yleiskokouksen 16.11.1995 hyväksymä Julistus suvaitsevaisuuden periaatteista) )“
