Kauppalehti uutisoi (18.7.2015) suomenruotsalaisten muuttavan Ruotsiin kotimaamme huonon asenneilmaston vuoksi. Lehden uutisointi perustui Svenska Dagbladetin juttuun asiasta, jossa oli haastateltu Ruotsiin muuttaneita suomenruotsalaisia. Kommenteissa saivat kyytiä niin Perussuomalaiset kuin Suomalaisuuden liittokin. Tutkin asiaa tilastojen valossa.
Ruotsinkielinen väestö on elinvoimainen
Viimeisen 15 vuoden aikana ruotsinkielinen väestö on pysynyt numeroiden valossa saman suuruisena - luku on vaihdellut 290 000 hengen molemmin puolin. Vastaavana aikana suomenkielisten määrä on aavistuksen lisääntynyt (+1,7 %). Koko Suomen väestönlisäyksestä merkittävä osa on tapahtunut vieraskielisen väestön lisääntymisessä ja syntyvyydessä. Näin ollen ruotsinkielisten prosentuaalinen osuus on hieman vähentynyt, vaikka määrä on pysynyt siis lähes muuttumattomana.
Ruotsinkielisten kokonaisuushedelmällisyys on aavistuksen korkeampi verrattuna koko väestöön. Tätä tosin voi selittää se, että suomenruotsalaisista suurempi osa asuu maaseutumaisissa kunnissa (27 %) kuin koko väestöstä (15 %). Maaseutumaisissa kunnissa syntyvyys on perinteisesti korkeampaa kuin kaupunkimaisissa kunnissa.
Ruotsinkielisten maastamuutto on yleisempää
Suomen kansalaisten (siis pl. ulkomaan kansalaisten) maastamuutto on ollut viimeiset 15 vuotta varsin tasaista. Vuositasolla noin 10 000 henkilöä muuttaa pois. Suosituin kohde on Ruotsi, johon muuttaa joka viides maastamuuttaja.
Tilastokeskuksen tiedot ruotsinkielisten maastamuutosta on vaihtelevasti saatavilla. Osan tiedoista etsin käsin vuosilta 2011-2013 Väestönmuutokset -raporteista, koska tietoa ei löytynyt suoraan tietokantahausta. Ruotsinkielisten maastamuutto on pysynyt näinä vuosina noin 1 600 henkilössä ja suomenkielisten vastaavasti 7 500 henkilössä. Tosin ruotsinkielisten osuudessa on muutama sata riikinruotsalaista. Joka tapauksessa ruotsinkielisten maastamuutto on yleisempää (noin 16 %) kuin mitä väestön prosentuaalinen osuus (5,3 %) edellyttäisi.
Ruotsi vetää ruotsinkielisiä - mutta myös suomenkielisiä
Kauppalehden ja Svenska Dagbladetin jutuissa viitattiin lukuihin, joiden mukaan ruotsinkielisiä on muuttanut viime vuonna Ruotsiin 933 henkilöä, kun se aikaisempina vuosina on pysynyt 700-800 henkilössä. Svenska Dagbladetin kaaviokuvassa vuosilta 1985-2015 on viittauksia luvuista, jotka vaihtelevat aina 500 hengestä 900 henkeen. Itse asiassa vuonna 1999 suomenruotsalaisia muutti Ruotsiin noin 900 henkilöä - siis saman verran kuin nyt kohua herättäneessä luvussa. Yksityiskohtana mainittakoon, että vuonna 1999 Perussuomalaisten osuus äänistä oli alle yksi (1) prosentti.
Kokonaisuutta tarkastellassa kannattaa huomioida, että kaikkien maastamuuttaneiden henkilöiden määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2008 lähtien. Näin ollen ruotsinkielisten lisääntyminen maastamuutossa on osa isompaa virtausta.
Työssäkäynti selittää enemmän kuin asenneilmasto
Kauppalehden jutussa viitattiin, että Ruotsiin muuttaa nimenomaan koulutetummat ruotsinkieliset. Asia voi pitää paikkaansa, mutta itse en löytänyt siihen vahvistusta. Sen sijaan kaikkea Ruotsiin tapahtuvaan muuttoliikettä tarkastellessa, koulutusaste vastaa suunnilleen kantaväestöä - korkeakoulutettujen osuus on lähes sama (29 %) kuin Suomessa yleisemminkin (28 %).
Kauppalehden ja Svenska Dagbladetin jutuissa liitettiin muuttoliike ja asenneilmasto yhteen. Tälle asioiden yhteenliittämiselle on vaikea löytää tilastollista pohjaa. Henkilökohtaisesti on vaikea uskoa, että ruotsin kielen muuttaminen kouluopetuksessa vapaaehtoiseksi muuttaisi asioita, vaikka ideologisesti valveutuneet tahot tällä seikalla pelottelevatkin.
Mikä sitten selittää viime vuonna hieman kasvaneen muuttoliikkeen Ruotsiin? Vastausta voisi etsiä paremminkin ihmisten arjesta. Ruotsin taloudella menee vahvemmin kuin Suomella, ja siellä on tarjolla paremmin työpaikkoja. Kannattaa muistaa, että Ruotsissa on tehty talouden reformit, kuten eläkeuudistus, työelämän joustot ja elinkeinoelämän vapauttamiset (aukioloajat, taksi- ja apteekkiluvat) jo 1990-luvulta lähtien.