Kun katselette yhteiskuntasopimukseen liittyvää työaikakeskustelua, näette uskomattomia väitteitä, joista voisi kuvitella, että Antikainen on ollut tausta-asiantuntijana. Keskustelu paljastaa, että Tilastokeskus on epäonnistunut täysin niinkin keskeisissä tilastoissa kuin työajat ja palkat.
Katsotaanpa ensi työaikojen tilastointia.
Tilastokeskus: Eurofoundin vertailussa on tarkasteltu palkansaajien tehtyä viikkotyöaikaa päätyössä, mihin vaikuttavat myös tutkimusviikolla tehdyt ylityöt, lomat, sairauspoissaolot sekä muut satunnaista vaihtelua työaikoihin aiheuttavat tekijä.
Eurofound: Kuvio 6, Lähde: Eurostat. Palkansaajien keskimääräinen tehty viikkotyöaika kokoaikatyössä vuonna 2011, 15–64- vuotiaat. Tuntia viikossa. Suomi noin 38 tuntia viikossa. (Vuonna 2015 HS:n mukaan 37,4 tuntia viikossa). Jos väite siitä, että ylityöt, lomat, sairaspoissaolot ym satunnainen vaihtelu on huomioitu, niin vuodessa kokoaikatyöntekijä tekee keskimäärin 52,14 * 38 tuntia eli keskimäärin noin 1980 tuntia.
MUTTA jos laskemme vuosityötunnit luotettavalla tavalla (ei puhelinhaastattelututkimuksena), saamme lopputulokseksi, että kokoaikatyöntekijöiden vuosityötunnit ovat hieman alle 1700 tuntia vuodessa. Miehet yli 1800 ja naiset alle 1600 tuntia.
Miten virhe 1980 contra 1680 voi olla noin suuri? Selitys: Kyseessä on Tilastokeskuksen epäluotettavat tiedonkeruumenetelmät työaikoja ja palkkoja koskien. Maailman johtavat työaikatutkijat ovat ovat olleet sitä mieltä jo vuosikymmeniä, ettei jälkiteollisessa yhteiskunnassa työaikoja voi kerätä luotettavasti puhelinhaastatteluina. Mutta niin vain Tilastokeskus tekee ja elämöi tuloksilla, jotka ovat kaukana totuudesta.
Yhteenveto: Ainoa luotetava, kvantitatiivisen tuottavuuden mittari on tehdyt vuosityötunnit. Mutta sellaista tilastoa ei Tilastokeskus julkaise. Kun Tilastokeskuksen tehdyistä viikkotyötunneista ei voi laskea tehtyjä vuosityötunteja herää epäilys, mitä ihmeen sontaa ne luvut ovat?
Sama epäluotetavuus koskee palkka-aineistoa.
Tilastokeskuksen palkka-aineisto kerätään epämääräisesti epämääräisistä lähteistä. Miesten palkoista saadaan kasaan noin puolet ja naisten palkoista noin kaksi kolmasosaa. Mutta tämä aineisto ei edusta kaikkia miehiä ja naisia siten kuin edustavuus määritellään tilastotieteessä. Tästä aineistosta Tilastokeskus ja tutkijat julkaisevat tilastoja, joilla ei ole yhteyttä reaalimaailman tasa-arvoisesti laskettuihin miesten ja naisten palkkoihin. Ja tuntipalkkalaskelmissa syyllistytään vieläpä useampaan metodivirheeseen, joista keskeisestä käytän nimeä "Pauli's Paradox".
Loppuyhteenveto: Valhe, emävalhe, Tilastokeskuksen työaika- ja palkkatilastot
Oman työaikatutkimukseni lyhennelmä (short paper) löytyy Lontoonkielisenä osoitteesta
http://nwlc2014.com/wp-content/uploads/2014/05/Pauli-Sumanen-NWLC2014-sh...
