Perusongelmana HS:nkin lainaaman Poliisihallituksen turvapaikanhakijoiden vuoden 2015 seksirikoksia koskeneessa tiedotteessa oli se, että turvapaikanhakijoiden lyhyttä maassa oloaikaa ei oltu huomioitu. Laskin ammattiepidemiologina viikonloppuna omaksi ja nyt myös Uuden Suomen lukijoiden iloksi luvut oikein. Niinkuin Susanne Dahlgren on asian jo lähi-idän tuntijana IS:ssa käytännössä sanoiksi pukenut, HS:n otsikko - oli se sitten oikein tai väärin poliisilta lainattu - antaa ilmeisen tarkoituksellisesti (?) virheellistä informaatiota suomalaisille.
IS julkaisi HS:n jutun kanssa samaan aikaan hieman eri numeroilla journalistisesti informatiivisemman kirjoituksen 30.1.2016 turvapaikan hakijoiden epäillyistä seksirikoksista. Jutun tiedot perustuivat Poliisiammattikorkeakoulun vuoden 2015 kokoamiin tietoihin.
Laskelmani perusoletukset:
Turvapaikanhakijat tuottivat 6250 miesvuotta vuonna 2015 sillä oletuksella, että 30 000 noin 18-50 vuotiasta miestä olivat olleet maassa keskimäärin 2,5 kuukautta. Puolet Suomessa asuvista ulkomaalaisista (300 000) tuottavat 150 000 miesvuotta ja Suomen kantaväestön 18 - 67 vuotiaat miehet tuottivat 1500000 miesvuotta vuonna 2015 (oletus 30 000 samansuuruiset miesikäluokat). Seuratut miesvuodet eivät siis ole tarkkoja, mutta ottaen huomioon tulosten ns. robustiuden, ne ovat aivan riittävän tarkkoja.
Laskelmani perustiedot:
Otin IS:n 30.1.2016 julkaistusta jutusta Poliisiammattikorkeakoulun kokoamat vuoden 2015 raakaluvut epäillyistä törkeistä raiskauksista, raiskauksista, seksuaalisista häirinnästä ja epäillystä seksiin pakottamisesta turvapaikanhakijoilla, ulkomaalaisilla ja suomalaisilla.
Menetelmät:
Laskin jokaiselle rikostyypille kolmessa eri miesryhmässä eri epäiltyjen rikostyyppien ilmaantuvuuden ja vertasin ilmaantuvuutta suomalaisten miesten epäiltyjen rikosten ilmaantuvuuteen.
Tulokset:
Turvapaikanhakijoilla oli 38 kertaa suurempi suhteellinen riski suomalaisiin miehiin verrattuna olla vuonna 2015 joutunut törkeän raiskauksen vuoksi poliisitutkintaan, kun sama luku ulkomaalaisilla oli 4.
Raiskausten kohdalla luvut olivat 7 ja 3, seksuaalisen häirinnän kohdalla 16, 2 ja seksiin pakottamisen kohdalla 6 ja 2 samassa järjestyksessä kuin edellä törkeiden raiskausepäilyjen kohdalla.
Tulkinta:
Jokainen voi itse päätellä, oliko HS:n otsikko laatujournalismia vai jotain muuta.
Lisätietoja Vihreän laatujournalismin epäobjektiivisuudesta saa kirjastani Vihreä Valhe - Valheen sysimustat juuret, sen salakavalat lonkerot ja murheelliset seuraukset, Auditorium 2015.