Voiko TURVApaikanhakija olla myös TYÖpaikanhakija?

Sisältö:

Johdanto
- Taustalla
- Henkilökohtaiset huomauktukset
- Henkilökohtaiset ratkaisuehdotukset
  - Maahanmuuttajille
  - Turvapaikanhakijoille
Päätäntö

hearing blogi

Katainen: "Tarvitaan maahanmuuttaja" ; Sipilä,Lindstöm,Orpo : "Kelpaako nämä turvapaikanhakijat?"

---

(Huom! Äidinkieleni ei ole suomi ja teksti saattaa sisältää kielioppivirheitä. Huomauttakaa, jos tekstistä katoaa asiayhteys. Oikasen kaverin kautta kielioppivirheet takautuvasti, joten uusi kieliopillisesti oikea versio on tulossa pian. )

---

Johdanto

Tämä kirjoitus käsittää sen, miten Jyrki Kataisen vuonna 2008 Talouslehdelle antama lausunto Suomen kahden miljoonan maahanmuuttajan tarpelisuudesta saatettiin tulkita nykyisessä hallituksessa väärin niin, että kyseessä olisiki kaksi miljoona turvapaikahakijaa.

Esitän, mitä on taustalla, miten sitä "tulkittiin" hallituksen puoleelta ja miten asia voidaan (jotenkin) korjata mun omilla ehdotuksilla. Ne on omia mielipiteitä. Oletteko samaa mieltä niiden kanssa?

Nykyisille turvanpaikanhakijoille on tehtävä kaikkensa , että heitä kotuttetaan, mutta kevään varten on miettittävä kenties uusia maahanmuuttopoliittisia ratkaisuja, sillä vastaanottookyky ei ole Suomessa korkea uudelle migraatioaallolle.

Taustalla

"Suomi tarvitsee kaksi miljoonaa maahanmuuttajaa vuoteen 2020 menneesä huoltotasekriisin takia" -Jyrki Katainen, 2008 (Taloussanomalle)

Tämä pitää täysin paikkaansa ja on tullut ”isoon” strategiakeskusteluun vuonna 2008, kun Jyrki Katainen sanoi Taloussanomalle, että ”Suomi tarvitsee kaksi miljoona maahanmuuttajaa vuoteen 2020 menneessä” (3). Tämän takia tehtiin Kataisen pyynnöstä ”Maahanmuuton tulevaisuus 2020”- strategiaa (20), jossa painotettiin kotouttamisen merkitystä, rasismin kiteyttämisen tärkeyden sekä monikulttuurisuuden ja suvaitsevuuden kehittäminen.

Strategian ajatuksena on, että potentiaaliset maahanmuuttajat eivät kokisi Suomea uhkaavana ja rasistisena maana ja kotouttaisivat ja siten työllistyisivät paremmin.

Niin kutsuttu positiivinen syrjintä- periaatetta otettiin käyttöön (kunnallisella) työmarkkinalla. Tämä on tietysti hieno juttu, ja painopisteenä onkin työperäinen maahanmuutto ja onnistunut kotouttaminen.

Monien tutkimusten ja analyysien (4) ; (5) ; (6) mukaan Suomi tosiaan tarvitsee maahanmuutajia, ja paljonkin.. Karkeasti sanottuna tutkimukset (ja maalaisjärkikin) osoittavat, että Suomi tarvitsee valtavan määrän uusia työntekijöitä hoitamaan ikääntyvän väestön hoitokustannuksia. Ja valitettavasti syntyvyystaso Suomessa ei riitä vajen korjaamiseen.

Toisaalta matala syntyvyys myös korreloi korkean koulutustason kanssa , joka taas korreloi korkean tuottavuuden kanssa. Voiko olla , että yritämme väkisin tehdä maasta tehdasmainen matalapaikkaparatiisi? Varsinkin, kun leikataan jyrkästi koulutukselta.

Lukuarvoina Suomi tarvitsisi vuosittain n. 35 000 nettomaahanmuuttajaa, jotta työvoima ei lähivuosikymmeninä supistuisi.

Työikäisen väestön määrä vähenee noin 10 000 henkilöllä vuosittain, kun eläkkeelle poistuvat ikäluokat ovat työelämään siirtyviä suurempia. Maahanmuuton lisäämisellä voidaan kasvattaa työikäisen väestön määrää ja tavoitella työllisyysasteen nostamista kestävälle 75 prosentin tasolle. Enemmistö nykyisistä maahanmuuttajista on työikäisiä, ja maahanmuuttajien työllisyysaste on noin 50 prosenttia.

Henkilökohtaiset huomautukset nykyisestä suuntauksesta:

Suomi EI tarvitse kaksi miljoona TURVAPAIKANHAKIJAA vuoteen 2020 menneessä, vaan tässä puhutaan nimenomaan (työnperäisestä) maahanmuutosta

Missään raportissa ei sanota, että Suomen pitäisi haalia huoltotasekriisin takia turvapaikanhakijoita, vaan luonnollisesti kyseessä on kysyntä helposti työllistävistä (työnperäisistä) maahanmuuttajista.

Suomi EI tarvitse tilastollisesti heikosti työllistävää maahanmuuttoa

Enemmistö nykyisistä maahanmuuttajista on työikäisiä, ja maahanmuuttajien työllisyysaste on noin 50 prosenttia.

Maahanmuuttajien 50 prosentin työllisyysasteen lukuarvoa kannattaa katsoa kriittisesti, sillä se sumputtaa kaikki maahanmuuttajaan yhteen ryhmään. Tilastollisesti helposti työllistäviä ovat kansalaisuuden (tai äidinkielenkielen) mukaan nepalialaisia, turkkilaisia, vietnamilaisia, virolaisia, venäläisiä ja ruotsalaisia (8) ; (Kuva 1).

Heikosti työllistäviin maahanmuuttajiin kuuluvat tilastollisesti yleisesti pakolaiset ja turvapaikanhakijat (7) , koska niiden ensisijainen tarve ei ole kotouttaminen ( ja siten työllistäminen) vaan kansainvälisen suojelun tarve.

Kansalaisuuden mukaan heikosti työllistäviin (maahanmuuttajiin) kuuluvat tilastollisesti mm. somalit, irakilaiset , kurdit (etninen ryhmä) ja afgaanit (7) ; (Kuva 1). Tämä ei tarkoita, etteivät ne kotoudu tai työllistyy, mutta ei esimerkiksi ruotsalaistenkaan tapauksessa tarkoita sitä, että hän varmasti työllistyisi.

(Kuva 1)

työttymyys mamu blogi

KUVA 1 -Työllissyystaso äidinkielen mukaan (T)

Turvapaikanhakija EI ole maahanmuuttaja (erillinen lainsäädäntö)

Kaikki ylläolevat väitteet ovat kuitenkin turhia, jos laki kotoutumisen edistämisessä (2011/Kotol) (14) ei muuteta. Lainsäädännön näkökulmasta kansanvälistä suojelua hakevalla henkilöllä on täysin irrallaan oleva oikeuslainsäädäntö, joka poikkea maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikasta.

Itse asiassa kotouttumislain mukaan ” Kotoutumislaki ei koske turvapaikanhakijaa tai Suomessa viisumilla taikka viisumivapaasti oleskelevaa henkilöä. Lakia ei sovelleta myöskään ensimmäistä oleskelulupaa hakevaan henkilöön ennen luvan myöntämistä.” (15)

Turvapaikanhakijalla EI siis ole lain edessä velvollisuus kotiuttua/työllistyä ennen oleskeluluvan päätöstä

Tämä tarkoittaa sitä, että kotoutumista ja siten työllistämistä ei ole edes velvoitettu lain mukaan. Käytännössä se nähtävästi tarkoittaa kaksinkertaista kustannusta valtiolle: vastaanottorahaa on maksettavaa vastaanottamisesta eikä työpanosta voida lain mukaan edes hyödyntää.

Nykyisella maahanmuutovauhdilla se tarkoittaisi Suomelle n. 1,5 – 4,5 miljardin euron kustannukset per vuosi. Vasta kun hakija on saanut oleskeluluvan hän kuuluu kotoutumislain piiriin.

Seuraa kysymys. Mitä tapahtuu niille, jotka tulevat saamaan kielteisen päätöksen? Otetaako niitä vastaan sen takia, että voidaan työllistää pikavoitoilla maahanmuuttoliiketoiminnan sidosryhmiä. Varsinkin niissä tapauksissa, missä kielteinen päätös on ilmeinen.

Kielteisiä päätöskiä tulee tänä vuonna (2016) ole 20 000 - 50 000, kun otetaan kevään uutta migraatioaaltoa mukaan laskuihin.

---

Henkilökohtaisia ratkaisuehdotuksia:

Maahanmuuttajille:

Maahanmuuttoa pitäisi muuttaa työmaahanmuutoksi pisteytyssysteemillä (Norjan / Kanadan- malli). Maahaan ”haettaisiin” tihettyihin työpisteisiin tietynlaista työntekijää. Ensisijainen täyttöehto työpaikalle ovat hakualueen työttömät, sitten Euroopaasta työttymät työnhakijat. Ja lopulta haku yletty kolmansiin maihin (EU:n ulkopuoleella).

Valtio kustantaa matkat ja kaikki koulutus/perehtymiskulut sekä kotouttumisen. Ehtona on kuitenkin se, että hakija on oltava töissä vähintään vuoden ajan sillä paikkakunnalla, minne hänet on määrätty.

Oleskelulupaa (työviisumi) voidaan myönnetään vuosi kerrallaan kolme kertaa. Jos tämän aikana työsuhde tai varallisuustaso ei ole laskennut (jos uusi työsuhde) hakijalle myönnetään 10v oleskelulupa.

Kotoutumisrahaa, sosiaalietuuksia, ohjausta, virkistystoimintaa ja muita avustuksia annetaan ja maksetaan runsaammin kuin nyt, mutta ainoastaan siihen paikkakuntaan mihin maahanmuuttaja on määritetty (työvoimakysynnän mukaan).

Hakija voisi omatoimisesti etsiä työpaikkaa ja asuntoa, jos niistä kustantaa itse. Puolisoa ja lapsia voi tuoda mukaan, jos voi taata, että voi huolehtia taloudellisesti niistä.

Ongelmatapauksissa (rikollistoiminta / törkeä rikos) hakijalle annetaan mahdollisuus valita joko valvottu pakkotyö (määräaikaisesti) tai karkotusta kotimaahaan. Oikeusturva on käytettävissä kerran ja muutoksenhakua on käsiteltävä pikaisesti. Työn loppuminen ei ole ongelmatapaus.

Kiintiön määrä maahanmuutolle on oltava korkea, mutta maahnmuutoa on rajoittava niin, että se suosisi kiintiön kautta hakemista. (Lue koulutuskeskuksista alhaalla).

Turvapaikanhakijoille:

Potentiaalisen hakijan kotimaassa (tai kriisin aikana lähimaihin sekä muihin maihin) pitäisi perustaa "rekisteröintikeskuksia" , jotka toimisivat vastaavalla tavalla kuin vastaanottokeskukset Suomessa. Keskukseen haettaisiin jäseniä pakolaiskeskuksista sekä netti-ilmoituksilla.

Keskuksissa haetaan samalla tavalla turvapaikka kuin Suomestakin hakisi. Sielä tehdään ulkomaalaislajin vaatimat rekisteröintitoimeenpiteet sekä turvallisuuskatsaukset.

Tämän jälkeen opetetaan suomen kieltä, kulttuuria ja työn (trendin mukaan) vaatimuksia/tehtäviä. Leirien turvallisuus on oltava erityisen tärkeätä, sillä niihin anotaan turvapaikkaa. Myönteisen päätöksen jälkeen hakija voi anoa siirtoa Suomeen, jos koulutus/perehtymisjakso on loppunut.

Keskuksissa on oltava erikseen lasten/naisten/perheiden osasto. Koulutuksen jälkeen "parhaiten kotouttuneet" lähetetään Suomeen ja he noudattavat samoja kriteerejä kuin työnperäiset maahanmuuttajat (heille määrätään tietty kunta, minne mennä).

Suoraan Suomesta hakeville turvapaikanhakijoille pitäisi olla matala kiintiö. Kun kiintiö täyttyy, ulkomaalaislakiin tulee muutos, joka rajoittaa oikeusturvaa uusille hakijoille.

Ylimääräiselle hakijalle maahanmuuttovirasto solmi yhteistyösopimuksen, jossa on maan työvoimapoliittiset kannustimet tähtäimessä sekä rajattu paikkakunta etuja varten. Hakija voi muuttaa kunnalta pois, mutta hän menettäisi etuudet silloin. Jos yhteistyösopimusta rikotaan (esimerkiksi valehtelemalla hakemuksessa) niin voimaan astuu sama pakkotyö/karkotus valinta kuin maahanmuuttajilla.

Lopuksi

Kuten näkyy hallituksella ei ole selkeä linja, miten hoitaa kotouttamista ja tulevaa maahanmuuttoaaltoa keväällä. Rikoksia ei ole pystytty estämään eikä koulutusta tai työtä ole yleisesti tarjottu turvanpaikanhakijoille. Nyt kun hallitus ei myönnä tehneensa suuria arviointivirheitä se vaan kaivaa mielestäni isompi, eristävämpi reikää sen jalkojen alla. Jossain vaiheessa pääkin uppoaa maahaan ja luottamus voi kadota hallituksen sisälläkin. Toivottavasti nähdään oikeanlainen suunta siihen menneessään...

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Sibil,

Kansantaloustieteen opiskelija

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

P.S. Kysyttävää/kommentoitavaa? Klikkaa tänne. Sibilille Asiaa?

Älä missaa yhtäkään postausta!

Seuraa Sibilpolitical Twitterissä ja/tai Facebookissa.

Nykyään löytyy myös Uusi Suomi-profiili: Sibilpolitical - Uusi Suomi.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Keskustele aiheesta! Kirjoita kommentti:

(Kestää pieni hetki, että latautuu. Toimii FB-tunnuksilla. Jos kuitenkin haluat kirjoittaa anonymisesti niin selaa sivun loppuun.)

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------