Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) on paraikaa valmistelemassa uutta lukiouudistusta.
Uudistuksessa ( http://www.hs.fi/politiikka/a1454125720812 ) lukiossa pitäisi edelleen suorittaa 75 kurssia valmistumisen edellytyksenä. Pakollisten kurssien määrä kuitenkin putoaisi 47:stä (lyhyellä matematiikalla varustettuna) 32:n. Reaaliaineista pakollisiksi kursseiksi jäisivät ainoastaan uskonto (tai elämänkatsomustieto eli ET) ja terveystieto. Uudistuksessa jaoteltaisiin reaaliaineet "ympäristö- ja luonnontieteisiin" ja "humanistis-yhteiskunnallisiin tieteisiin", joista molemmista sitten valittaisiin ainakin yhdeksän syventävää kurssia.
Uudistus on mielestäni huono. Se menee aivan liian pitkälle erikoistumisessa, pakottaen opiskelijat liian harvan aineen perusosaamiseen. Toivottavasti uudistus on vain liian kiireessä valmisteltu enkä oikeasti ole näin radikaalisti eri mieltä Grahn-Laasosen kanssa.
Ajateltaessa keskiluokka vs. työväenluokka-asettelua keskiluokka kouluttautuu ammatteihinsa yleensä lukion kautta. On tärkeää, että meillä on laajan yleissivistyksen omaava keskiluokka, eri yhteiskunnan sektoreita laajalti tuntevia lääkäreitä, lakimiehiä, virkamiehiä jne. Tätä tukemaan mielestäni tarvitaan lukion peruskursseja fysiikasta, kemiasta, maantieteestä jne. Nykyään suomalainen keskiluokan jäsen on niin usein lukion käynyt, että hän ymmärtää laaja-alaisesti eri tiedesektorien perusasiat. Tämä on hieno ja hyvä asia. Tämä muuttuisi.
Erityisen käärmeissäni olen yhteiskuntaopin pakollisen kurssin poistamisesta. Koulutettu keskiluokka, joka ymmärtää syvemmin vaalien ja politiikan toimimista, esim. vallan kolmijako-oppia, puolueiden historiaa ja tuomio-istuimien käytäntöjä, edistää tehokkaasti edustuksellisen demokratian toimivuutta tehden parempia äänestyspäätöksiä ja osaamalla sanoa tiukan "ei"n poliittisille helppoheikeille (vasemmisto- ja oikeistopopulisteille), jotka lupaavat vaalilupauksissaan mahdottomia. Laajan peruskoulutuksen omaava keskiluokka myös tukee tehokkaasti ammattipoliitikkoja antamalla heille pohdiskelevaa palautetta poliittisten päätösten valmisteluista.
Lukion ylioppilaskirjoitusten reaalikokeiden uudistus vuodelta 2006 oli mielestäni erittäin hyvä. Oli hyvä, että oppilaiden yliopistoon pääsemistä testaavaan kokeeseen otettiin merkittävästi enemmän valinnaisuutta ja opiskelijat pakotettiin priorisoimaan ne reaaliaineet tärkeimmiksi, jotka he kokivat osaavansa parhaiten lukion lopussa. Lukion tehtävänä on kuitenkin mielestäni myös yleissivistää opiskelijaa lukio-oppivuosien aikana, ei ainoastaan valmistaa häntä oman alansa yliopistoon.
Ymmärrän, että koulutuksessa resurssit ovat rajalliset. Kyse on arvovalinnoista.
Jottei kirjoitukseni olisi pelkkä uudistusmallin tyrmäys, pistän tähän loppuun oman ehdotukseni pakollisten tuntien määrästä:
Matematiikkaa 5 (lyhyt) tai 10 (pitkä) pakollista kurssia; suomea 5 pakollista kurssia; kemiaa 1 pakollinen kurssi; fysiikkaa 1 pakollinen kurssi; biologiaa 1 pakollinen kurssi; maantiedettä 1 pakollinen kurssi; terveystietoa 1 pakollinen kurssi; psykologiaa 1 pakollinen kurssi; englantia 6 pakollista kurssia, 2. vierasta kieltä (opiskelijan valitsema: saksa, venäjä tai espanja) 6 pakollista kurssia; historiaa 2 pakollista kurssia; yhteiskuntaoppia 1 pakollinen kurssi; markkinointia ja työnhakua (uusi pakollinen kurssi) 1 pakollinen kurssi; ohjelmointia (uusi pakollinen kurssi) 1 pakollinen kurssi; filosofiaa 1 pakollinen kurssi (jossa opeteltaisiin pääasiassa lähdekritiikkiä ja tiedon objektiivisuuden arviointia). Yhteensä (lyhyellä matematiikalla varustettuna) 34 pakollista kurssia.
Erikoistumista tarvitaan lisää, mutta koulutettujen ihmisten yleissivistys eri aloilta (ainakin vähäinen koulutus jokaiselta eri lukion perusalalta) on myös tärkeää. Tämä uudistus on liian radikaali. Back to the drawing board.
