Natsien teot kansallissosialistisessa Saksassa traumatisoivat Euroopan edistykselliset ja älymystöksi luettavat (tai ehkä pikemminkin itse itsensä sellaisiksi lukevat) piirit perinpohjaisesti sekä peruuttamattomasti. Tämä kattaa jopa ne ikäluokat, joilla ei ole mitään ajallista kosketuspintaa kyseisen ajanjakson tapahtumiin. Tämä on sinänsä ymmärrettävää, mutta itsetuhoista ajatellen Eurooppaa tällä hetkellä koettelevaa siirtolaiskriisiä, jolle harvalta löytyy uskallusta sanoa ei.
Tämä siitäkin huolimatta, että Natsi-Saksan propagandistisella antisemitismillä ja tämän päivän maahanmuuttoasenteilla on varsin vähän tekemistä keskenään.
Traumatisoituneessa älymystössä pelätään, että tiukentamalla Euroopan unionin ulkorajojen valvontaa, kiristämällä turvapaikkakriteeristöä kansallisella tasolla ja antamalla myös kansallismielisille puolueille tai yhteenliittymille mahdollisuus vaikuttaa päivänpolitiikkaan koko maanosa liusuu kaltevan pinnan argumenttivirheen parhaita perinteitä noudattaen kohti totalitaarista, militanttia ja diktatuurista poliisivaltiota.
Näihin historian hetkiin palataan sitä useammin, mitä enemmän aikaa Natsi-Saksan tappiosta toisessa maailmansodassa ja lopulta olemassa olemasta lakkaamisesta kuluu, joka on vähintäänkin mielenkiintoista. Vanha kunnon europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari ei hevin tavoistaan poikkea ja pitää Timo Soinin alkuvuoden Puolaa koskeneita puheita "hämmennystä herättävinä".
- "- Minusta historian opetus 1930-luvun Saksasta kertoo sen, että olisi ollut hyvä, jos joku taho olisi puuttunut siihen kehitykseen, Jaakonsaari sanoo."
Historian tuntemus on paitsi opettavaista myös auttaa välttämään jo nähtyjä virheitä. Liisalta kuitenkin haluaisin kysyä, että ovatko nämä asiat hänen päässään prikulleen oikeassa mittasuhteessa keskenään?
Tämän pohjustuksen sisältö on johtanut loputtomalta vaikuttavaan syyllistämisen kierteeseen, jonka osalta vastuunkantoa ja taakanjakoa edellytetään aina vain, vaikka Suomi ottaa eurooppalaisvaltioiden kesken vertailtuna ja väkilukuumme suhteutettuna merkittävän paljon turvapaikanhakijoita.
Kuka puhaltaa pilliin?
Maahanmuuttoa on suuntautunut myös Suomeen aina ja ennen 1990- tai ainakin 2000-lukua kaikki tuntui lutviutuvan ihan mainiosti. Mitä sen jälkeen on tapahtunut ja mikä mahdollisesti on saanut viimeisimpien kyselytutkimusten perusteella huomattavan enemmistön suomalaisista alkaneen pitää humanitaarista maahanmuuttoa ei-toivottuna ilmiönä?
Voisiko olla edes häviävän pieni mahdollisuus, että kielteisiksi kääntyneisiin asenteisiin ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat kaiken aikaa esimerkiksi seuraavat asiat ja tapaukset:
Mies katseli musliminaisten uimavuoroa valvontakameroista – somaliperheet tyrmistyivät:
- "Lieksan maahanmuuttajanaiset ovat pöyristyneet, koska heidän suljettua uimavuoroaan oli katsottu jälkikäteen valvontanauhoista. Lieksan kaupungin mukaan nauhojen läpikäymiseen oli perusteltu syy: uimahallin ovi oli jätetty raolleen. Nauhoista oli selvinnyt, että naiset olivat hyppineet luvatta terapia-altaaseen ja käyttäneet juoksuvyötä väärin."
Tasa-arvo ja kahden eri kulttuuri-ilmaston onnistunut rinnakkainelo edellyttää sopeutumista, ei erioikeuksia. Juha Karjalainen käsitteli tapausta tarkemmin omassa blogissaan täällä.
Sen verran haluan lisätä, että minkään maahanmuuttajaryhmän erityisvaatimuksille voi olla lotkauttamatta korvaansa, koska heillä ei ole minkään sortin toimeenpanovaltaa. Heille voisi sanoa, että Suomessa kaikki ui ja saunoo mihinkään taustaan katsomatta yhteistuumin, ja mikäli tämä järjestely ei kelpaa, ei uimahalliin ole mikään pakko mennä.
Sen sijaan se, että toimeenpanovallan haltijat noudattavat erityisvaatimuksia, on yksiselitteisesti väärä tie kotouttamisen kannalta. Aivan, kuten lieksalaiset kotouttamisasiantuntijat tai mitkä lie ovat vaikuttaneet kuuliaisesti tehneen lähdettyään antamaan muslimeille oman uintivuoron. Ylisensitiivinen kulttuurirelativismi nostaa rumaa päätään.
Raportti: Moni Suomeen tullut turvapaikanhakija on entinen poliisi tai sotilas:
- "Monilla Suomeen syksyllä saapuneista turvapaikanhakijoista on poliisi- tai sotilastaustaa. Poliisiammattikorkeakoulun tuoreessa raportissa pelätään, että tämä heikentää poliisin työturvallisuutta vastaanottokeskuksissa."
Samaan tutkimukseen liittyen:
Tutkijat löysivät maahanmuutosta vakavan uhkan: ”Sama voi tapahtua Suomessa"
- "Poliisiammattikorkeakoulu on toteuttanut maahanmuuttoa ja turvallisuutta käsittelevän tutkimuksen, jonka tulokset ovat herättäneet kovan keskustelun. Raportin mukaan maahanmuuttoon liittyy vakavia turvallisuusuhkia ja rikollisuutta, joihin Suomessa on valmistauduttu huonosti."
Edelleen samaan tutkimukseen liittyen:
HS: Karu tulos maahanmuuttoselvityksestä – hädin tuskin selvitään:
- "Turvapaikanhakijoiden määrän moninkertaistuminen alle vuodessa on selvityksen mukaan paljastanut monia yhteiskunnallisia haavoittuvuuksia Suomessa. Poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos hädin tuskin selviävät paikoin nykyisestäkään tilanteesta, selvityksessä sanotaan."
Heikon valmistautumisen sekä väärien poliittisten päätösten seurauksena:
Vanhussairaalasta vastaanottokeskus - Omaiset huolissaan: ”Ei ole mitään tietoa jatkosta"
- "Tampereen kaupunki lakkauttaa sotasairaalanakin palvelleen Kaupin geriatrisen sairaalan ja ottaa sairaalakiinteistön kokonaisuudessaan vastaanottokeskuskäyttöön.
- Sairaalahoidossa olevat vanhukset siirretään joko kotihoitoon tai muihin laitoshoidon yksikköihin.
- Sairaala tyhjennetään vanhuspotilaista kesäkuun loppuun mennessä. Siirtoa odottaa satakunta potilasta."
Tämä on karu todellisuus, jonka tiimoilta nykyisenkaltaisen muuttoliikenteen vaatimia resursseja pyritään järjestämään. Vapaasti käytettävissä olevat resurssit alkavat olla lopussa, joten seuraava pakonomainen tai katsontakannasta riippuen välttämätön ratkaisu on vapauttaa niitä joistain jo olemassa olevista fasiliteeteista, joka tapahtuu kantaväestön kustannuksella.
Tässä on monelle melkoisen paljon pureskeltavaa.
Sokerina pohjalta löytyy jo pidemmän aikaa kaikista todennäköisimpänä kehityskulkuna pitämänäni paluu itsenäisiin kansallisvaltioihin, jotka kaikki valvovat omia sekä omien kansalaistensa intressejä - aivan niin kuin jokaisen itsenäisen valtion keskeisimmäksi ydintehtäväksi kuuluukin:
Kartta: näin aidat nousevat Euroopan rajoille:
- "Kevään myötä jälleen pahenevaksi pelätty siirtolaiskriisi koettelee passittomaan liikkumiseen sitoutuneita Schengen-maita, joista monet ovat väläyttäneet tai ottaneet jo käyttöön rajatarkastuksia myös EU:n sisärajoilla. Rajuimpana toimena useat maat ovat jo päätyneet rakentamaan aitoja ja muureja omille rajoilleen, jota on pidetty surullisena viimeisenä keinoa Berliinin muurin murtumisen vuosipäivää marraskuussa juhlineessa Euroopassa."
Looginen seuraus tämä on erityisesti siksi, että Dublin- ja Schengen-sopimuksilla on jo pidemmän aikaa kuvainnollisesti ilmaistuna pyyhitty sitä ruumiinosaa, josta purkautuu ruoansulatuselinten lopputuotetta. Pidän erittäin todennäköisenä, että Iso-Britannia on ensimmäinen maa, joka irtautuu Euroopan unionista. Mikäli näin käy, tulee se johtamaan vastaavanlaiseen tapahtumaketjuun kuin entisten sosialististen neuvostotasavaltojen itsenäistyminen 1990-luvun alussa.
Lisäksi on syytä muistaa se, että humanitaariseen vastuunkantoon osallistumista on pääsääntöisesti markkinoitu suomalaisille tuoreemmin Syyrian konfliktilla ja ISIS:n toiminnalla, ja hieman pidemmällä aikajänteellä muilla aseellisten yhteenottojen aiheuttamilla kriiseillä, nälänhädällä sekä luonnonkatastrofeilla.
Näiden ikävien ja negatiivisten asioiden kääntöpuolella näyttää heikommalta. Europarlamentaarikko Jussi Halla-ahoa haastatellut Marja Sannikka esitti ohjelmassaan maahanmuuton positiivisiksi vaikutuksiksi henkilötason kontakteja, kuten uusia naapuruussuhteita, kulttuurien välistä vuorovaikutusta sekä ajatustenvaihtoa, ruoanlaittohetkiä ja muuta sellaista, josta varmasti jokainen pystyisi niin halutessaan ja ilman nykyisenkaltaista maahanmuuttoa nauttimaan, jos vain näin haluaa.
On eittämättä arvovalintakysymys, ovatko mainitunkaltaiset positiiviset vaikutukset siedettävä hintalappu kaikesta humanitaarisen maahanmuuton aiheuttamasta menoerästä.
Tilanteen voisi kiteyttää siten, että emme tilanneet mitään, muttemme myöskään saaneet sitä, mitä meille luvattiin. Suomalaiset ovat hyväntahtoista ja ennen kaikkea rehellistä kansaa, mutta silloin, kun porukka kokee, että heille valehdellaan silmät ja suut täyteen ja ennenkaikkea hyväntahtoisuutta käytetään sumeilematta väärin, näyttäytyy se jyrkentyneenä mielipideilmastona.