Miten voi olla mahdollista ettei ole vanhalla miehellä reikiä hampaissa vaikka on kulunut 6 vuotta hammastarkastuksesta ja pyydettiin seuraavaan tarkastukseen kolmen vuoden päästä?
Yksi lohjennut paikka pitää ainostaan korjata. En usko kaupungin hammaslääkäriä! Mies vanhenee ja hampaat senkun vahvistuvat. 80- luvulla ollessani 20-vuotias ja 90-luvulla minun piti käydä joka vuosi tarkastuksessa ja yleensä aina joka vuosi löytyi yksi tai kaksi paikattavaa hammasta.
Kirurgisen sairaalan hammaslääkäri hymähti kun kuuli näin pitkästä hampaiden tarkastusvälistä käydessäni hänen vastaanotolla hammaskiskoa sovittamassa. Totesi että pitäisi käydä joka vuosi tarkastuksessa. Siis niitä reikiä tulee entiseen malliin. Tässä Helsingin kaupungin toiminnassa on jotain outoa! Eikö potilaille kerrota hampaiden kunnon todellista tilannetta?
Mutta sitten se lääketieteellinen perustelu asiaan? Olisin kiinnostunut tutkimuksista, miten usein pitäisi oikeasti käydä hammastarkastuksissa? Jos lukijoilla olisi tietoa lähteistä, niin mielelläni haluaisin niitä jakaa, jotta potilaiden oikeudet toteutuisivat.
Minun suu on kuulema luokiteltu terveeksi ja puhelimessa hammashoitaja puhui jopa neljän vuoden hampaiden tarkastusvälistä. En usko näitä "höpinöitä". Luottamus hammashoitoon meni, kun 2000-luvun alussa hammashoitaja totesi puhelimessa, kun oli hammas lohjennut, että pitäisi mennä apteekkiin ostamaan CAVIT W-merkkistä hampaan paikkaamisainetta. Ihmettelin moista "touhua". Ei sentään vielä tarjottu mahdollisuutta mennä virka-ajan jälkeen korjaamaan hampaita ja varaamaan hoitohuone hammashoitolasta.
Mutta mistä tässä on oikeasti kysymys. Siirrytäämpä hieman ajassa taaksepäin ja kerrataan mitä on hammashuollossa tapahtunut. Lakia muutettiin niin, että iäkkäämmät pääsivät hammashuollon piiriin. Tämä tapahtui muistaakseeni 2000-luvun alussa. Juuri se oli hetki, josta on havaittavissa hammashuollon tason heikkeneminen selvästi. Ilmeisesti kävikin niinpäin, että samoilla ja pienenevillä resursseilla hoidetaankin nyt ne iäkkäämmät ihmiset muiden lisäksi. Miten hoito sitten järjestettiin? Piti muuttaa "kriteerejä" jotta pärjättäisiin samoilla kustannuksilla. Eli käytännössä tämä tarkoitti, ettei niitä reikiä enää sitten sieltä suusta löytynytkään ja suut muuttuivat terveemmiksi.
Nyt sitten palvelusetelit ja lista hammaslääkäriasemista tulevat minulle postissa. Ei kun kilpailuttamaan kuka saa korjata lohjenneen paikan. Jotenkin minulla heräsi epäilys, että saatan joutua maksamaan enemmän kuin jos julkinen hammashoito olisi korjannut paikan. Katsotaan miten käy. Jos tulee kalliimmaksi niin sitten pyydän korjausajan julkiselta puolelta. Minulle heräsi epäilys, että tässä saatetaan kiertää jonotusaikojen velvoitetta selittämällä asiakkaille ettei aikoja ole vaan pitää soittaa yksityiselle puolelle. Olisi se ainakin ovela temppu kustannusten säästämiseksi palveluseteleiden avulla. Katsotaampas käykö näin.
Seuraavaksi kirjoitan blogikirjoituksen ja kyselen Perussuomalaisten puoluejohdon "arvokeskustelun" perään liittyän vanhustenhoidon katastrofaaliseen tilanteeseen.