Totuus Suomen kilapilukyvystä
Onko Suomi kilpailukyvytön?
Suomen hallitus ja Suomen pankki haluavat antaa sellaisen kuvan, että Suomen kansainvälinen kilpailukyky olisi jotenkin romahtanut täysin ja olisimme matkalla kohti pohjatonta kaivoa nykymenoilla. Todellisuudessa Maailman talousforumin WEF:n mukaan Suomi on kilpailukykyvertailussa tippunut 4. sijasta vuonna 2014 8. sijaan vuonna 2015. Vertailumaita oli viime vuonna (2015) 140 eli Suomi oli siis 8/140 eli erittäin kilpailukykyinen edelleen.
Talousforumin vertailussa Suomen kilpailukykyä heikensi eniten palkkojen joustamattomuus (kilpailukykysija 140/140), verotuksen kannustamattomuus(109/140), kotimaisen alihankkijoiden vähäinen määrä (96/140), palkkaamisen ja irtisanomisen joustamattomuus (87/140) ja yritysten voittojen ja työvoiman korkea verotus (81/140). Siis työvoimapoliittisia tekijöitä miltei kaikki. Toisin sanoen Suomen pienet markkinat ja keskittynyt toimintarakenne (ja heijastevaikutuksena mahdollinen rakennekorruptio) vaikuttavat olennaisesti Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn.
Yksi dominoiva selitys taloustieteilijöiden suunalta on Suomen palkkojen (varsinkin teollisuussektorilla) suhteellisen kova nousu verrattuna kilpailijoihin 2000-luvulla. Kun vuonna 2007 luovuttiin TUPO-järjestelmästä, palkat nousivat voimakkaasti. Silloin sovittiin kaksivuotisista työehtosopimuksista, joihin sisältyneet palkkojen sopimuskorotukset olivat suuret. Valitettavasti se tapahtui juuri ennen 2009 lamaa ja kerrannaisvaikutus oli tuhoisa. Koska palkat eivät Suomessa jousta alaspäin, syntyi vastaavanlainen tilanne, kuin Kuva 1 esittää.
(KUVA 1 Labor costs Finland)
Työyksikkökustannukset Suomessa ja vertailumaissa. (Lähde: Reuters)
Hallituksen näkökulmasta tämä on johtanut siihen, että kokeat työvoimakustannukset pienentävät investointihaluja Suomeen. Siis, että korkeat yksikkötyökustannukset olisivat syinä Suomen vaihtotaseen heikosta kehityksestä. Kuitenkin Eurostatin työvoimakustannustaulukon mukaan Suomi on aivan samalla viivalla esimerkiksi Saksan, Ranskan, Hollannin, Ruotsin, Itävallan ja Belgian kanssa yksikkötyökustannuksista. Itse asiassa EU-alueella on peräti seitsemän maata, jossa on korkeammat työvoimakustannukset kuin Suomessa. Totuus kilpailukyvystä löytyy siis pidemmän mutkan kautta.
———————————————–
Olen laatinut oman analyysin siitä, miksi Suomella "menee huonosti" ja miksi nykyinen hallitus ei välttämättä pysty nykyisillä toiminnoilla korjatata talouskriisin, vaikka aie on hyvä.
Olen listanut 6 (tai oikeastaan 7) syytä Suomen taloudelliseen "heikkouteen" ja potentiaalisia ratkaisuja niihin.
- Syy 1 -Taustalla on teollisuustuotteiden kysynnän lasku
- Ratkaisu 1 – Innovointiin johtavaan koulutukseen on panostettava
- Syy 2 – Asuntoja ja maata ostettiin velalla ja kustannukset siirretään nyt vähävaraisille
- Ratkaisu 2 – Vuokra-asuntoja on rakennettava lisää varsinkin pääkaupunkiseudulle / Tarvitaan vastatoimenpiteitä lannoitemonopolille ja maataloustukien riippuvuudelle
- Syy 3 – Työttömyystilastot eivät kerro koko totuutta / Työttömyys ei johdu nuorten ”laiskuudesta”
- Ratkaisu 3 – Vuokra-asuntoja on rakennettava lisää ja uusia asumismuotoja otettava käyttöön / Työn on tehtävä joustavammaksi ja kannattavaksi/ Uusia aloja ja työmuotoja on luotava innovoinnin kautta/ Työliittojen toiminta pitäisi perustua realismiin eikä politikointiin
- Syy 4 – Kiristykset osuvat heikko-osaisiin ja hyödyt valuvat suuryrittäjille, omistajille sekä ylikansallisille yhtiöille
- Ratkaisu 4 – Poliittisten sidosten määrä kansantaloudessa on valvottava tarkemmin
- Syy 5 – Pakolaisuus/turvapaikanhaku ei ole työperäinen maahanmuuto
- Ratkaisu 5 – Turvapaikanhaku on perustuva realismiin / Työllisyysperuste on tehtävä ulkopoliittisesti eikä kotouttumistoiminnan kautta
- Syy 6 – Venäjä-boikotti oli typerin asia mitä eristetty Suomi voisi tehdä kansantalouden näkökulmasta
- Ratkaisu 6 – Venäjäsuhteet on palautettava tai vaihtoehtoisesti vaadittava EU:lta kompensaatiota
- (Bonussyy (7) – ”Oikeat” syyt miksi Suomeen ei investoida)
-------
Koko teksti argumenttineen ja kaavoineen löytyy tästä:
https://sibilpolitical.wordpress.com/2016/02/25/totuus-suomen-kilpailukyvysta/
-------
Lopuksi
Kuten näkyy (blogitekstissä) ”kilpailukyvyn” takana löytyvät monia tekijöitä eikä vanhoilla konsteilla tai toimintamalleilla tullaan koskaan pärjäämään nykyisessä maailmassa. Suomen talous on heikko, mutta niin on koko maailmankin talous, eikä Suomen kilpailukyky todellakaan ole heikko.
Suurempi syy huonoon talousmenestykseen johtuvatkin mielestäni enemmänkin oikean innovointistrategian puutteesta, huonosta maahanmuuttopolitiikasta, työliittojen joustamattomuudesta, Venäjän kauppasuhteiden heikosta tilanteesta sekä siitä, ettei Suomi tuota palveluita tai tuoteita, joita voisi myydä ulkomailla (yritetään parantaa kilpailukykyä työvoimapoliittisin syin, kun ongelma on vientikysynnän heikkoudessa).
Sibil Y.
Kansantaloustieteen opiskelija