MENIKÖ NIIN KUIN ALLA MEINATTIIN ? (julkaistu Ilkassa 28.2.)
Ei tainnut tulla Kokoomukselle edes tulus-kukkaroa.
Taidan panna kuppiin toisen palan sokeria Image may be NSFW.
Clik here to view.
-----
”MIKÄ PAIKALLISESSA SOPIMISESSA MÄTTÄÄ ?
Uutisten mukaan neuvottelut paikallisesta sopimisesta ovat edelleen nihkeitä (Pohjalainen 25.2.). Syitä siihen on monia; tässä lyhyesti yksi niistä.
Hallituksen 17.2. julkistamat linjaukset paikallisesta sopimisesta selkeyttivät hallituksen aikeita, mutta eivät riittävästi. Kuurupiilo jatkuu. Hallituksen uhkaus puuttua työmarkkinaosapuolille kuuluvaan vapaaseen sopimusoikeuteen, ei linjauksilla poistunut paikallistasoltakaan.
Paikallinen sopiminen tapahtuisi hallituksen mukaan ensisijaisesti työ- ja virkaehtosopimusmenettelyssä. ”Sitä täydennetään lainsäädännöllä.” Siinä piilee miina! Varsinkin, kun kyseessä on oikeistohallituksen julkinen tavoite panna ammattijärjestöt ja työntekijät polvilleen.
Entä jos neuvotteluissa ei päästä sopimukseen; mikä on ”toissijainen menettely”, eli niin sanottu perälauta? Siitä ei nyt ole mitään julkista tietoa. Hallitus lupaa kertoa pakottavista lain määräyksistään toukokuussa. Laissa säädetty perälauta olisi vapaalle sopimisille viimeinen niitti. Perälauta-ehdoistakin sopiminen on erottamaton osa vapaata sopimusoikeutta.
Kokemus osoittaa, että ”vapaissakin” perälauta-ehdoissa piilee usein vaara; yleensä pakkosopu. Sillä poistetaan normaaliin työehtoriitaan kuuluva painostusmahdollisuus, eli laillinen lakko-oikeus. Se on työnantajapuolelle suuri neuvotteluetu. Nyt sen näyttää virittäneen maan hallitus.
Tes-neuvotteluissa pyritään parantamaan työntekijöiden työehtoja. Kun perälauta-ehdot eivät niitä koskaan vastaa, niin ei työnantajalla myöskään ole tällöin erityistä tarvetta sopia niiden päälle mitään ”ylimääräistä”; kun vielä lisäksi yleensä on voimassa työrauhavelvoite.
Paikallisista työehdoista on aina ja laajalti sovittu työehtosopimuksilla. Se on aivan normaalia neuvottelu- ja sopimusmenettelyä. Siihen menettelyyn ei nytkään ole mitään uutta tarvetta.
Lailla työehdoista määrääminen sen sijaan olisi täysin uutta ja poikkeuksellista; se on pakottamista, perustuslailliseen työmarkkinoiden sopimusoikeuteen puuttumista, ja olisi ainutlaatuista kaikissa länsimaisissa demokratioissa.
Hallituksen esitys on toki odotettu perääntyminen kohti normaalia työmarkkinakäytäntöä. Se on myös hyvin tervetullut ja on omiaan vauhdittamaan työmarkkinasopimusta ja vähentämään yhteenoton uhkaa. Mitään ei kuitenkaan ole vielä ratkaistu.
Järjestöväen on syytä olla jatkuvasti valveilla; sopimusvapauteen puuttuminen millään tavalla olisi kohtalokasta.
Heikki Santala, järjestöneuvos Kauniainen”