On ollut jo pitkän aikaa päivänselvää, että 2010-luvun tasa-arvo Suomessa merkitsee henkilökohtaisen ihanteeni, mahdollisuuksien tasa-arvon, sijaan lopputuloksen tasa-arvoa. Vanhaa ja osin kulunuttakin analogiaa käyttäen verrokit eivät lähde samalta lähtöviivalta vaan eri pisteistä siten, että kaikki tulevat samaan aikaan maaliin. Tällä tavoin, lähtöviivaa siirtämällä, toisille itse asiassa annetaan paremmat mahdollisuudet kuin toisille. Tällainen filosofia tottelee myös nimeä tasapäistäminen.
Helsingin kaupunki aikoo laajentaa lukioihinsa tällä hetkellä jo peruskouluasteella käytössä olevaa positiivisen diskriminaation periaatetta, jonka mukaan koulut, joissa on toisia merkittävimmissä määrin maahanmuuttajataustaisia oppilaita, saavat erillistä lisärahoitusta.
Hyväksyttävää diskriminaatiota on antaa tukiopetusta tai erityisjärjestelyt jonkin terveyteen (liikuntarajoitteisuus, kuurous, neurologisperäiset hahmotus- tai oppimisvaikeudet yms.) liittyvän seikan vuoksi, mutta maahanmuuttajuus ei oikein sellaisesta käy.
Lukioiden rahoitusperiaatteiden uudistamista käsiteltiin tiistaina Helsingin opetuslautakunnassa. Jos en olisi näin laiska, tarkistaisin asian pöytäkirjoista, joten tyydyn veikkailemaan, että uudistushanke on saanut lähtösysäyksen ja kannatuksensa punaisenvihertävältä rintamalta lautakuntaa. Niin tai näin, on homma jo lyöty lukkoon.
Yhteenkään lukioon ei olla tähän mennessä marssittu sisään aivan noin vain, joten riittävän peruskoulun päättötodistuksen keskiarvon luulisi osoittavan sen, kuinka hyvin kieli/kielet luonnistuvat, mikä osaamistaso muutenkin on ja onko oppilas näin ollen tarjolla olevaan koulutukseen soveltuva. Tämähän toisen asteen koulujen pääsyvaatimusten tehtävä nimenomaisesti on. Voisiko pääsyvaatimuksista yksin tein luopua kokonaan, ettei kellekään tulisi paha mieli?
Pohjimmiltaan tällainen järjestely on koulukohtaisten oppimistulosten vääristelyä, joka tekee lukioiden vertailun entistä hankalammaksi. Henkilökohtaisesti en ole moisesta oppilaitosten arvottamisesta koskaan perustanut, koska "huonon" lukion leima on ikävä, vaikka mistä tahansa saatu päättö- ja ylioppilastodistus onkin yhtä arvokas oppisisällön ollessa valtakunnallisesti kutakuinkin sama.
Koulujen välinen kilpailu koulutuksen laadukkuuden ja näin ollen oppimistulosten osalta on kuitenkin tärkeää etenkin suuremmissa kaupungeissa. Se on keskeinen osa niiden sisäistä laadunvalvontaa. Eräänlaista markkinaehtoisuutta, jolla päästään lähes kaikilla elämän osa-alueilla parempiin lopputuloksiin kuin sosialistisella tasapäistämisellä. Lahjakkaan oppilaan on saatava valita tutkitusti mahdollisimman laadukas toisen asteen koulutus.
Oma kysymysmerkkinsä on mahdollisen lisärahoituksen allokointi. Hyötyvätkö siitä kyseisen koulun kaikki oppilaat vai ainoastaan ne, joilla on maahanmuuttajatausta? Eikö tämä tai oikeastaan jo ihan lähtökohtaisesti se, että maahanmuuttajuutta pidetään jollain tapaa itseisarvoisesti oppimista hidastavana tekijänä ole melko rasistinen lähtökohta?
Jos olen väärässä ja erityisrahoitus ja -järjestelyt koskevat kaikkia, saattaa tämä olla kantislapsille vetovoimatekijä. Tämä saattaisi hieman lievittää koulujen päätymistä entistä väkevämmin maahanmuuttajavaltaisiksi - ilmiö, josta opettajat etenkin pääkaupunkiseudulla ovat olleet jo pitkään huolestuneita.
Tästä ja kaikesta white flight -muuttoliikenteestä kantaväestöä onkin tavattu syyllistää, toisinaan jopa sangen kovallakin kädellä.
Idea ja koko diskriminaatioperiaate saa kuitenkin täältä suunnalta selvän tuomion.
Ei jatkoon.