Vuonna 2009 eduskunnan tarkastusvaliokunta kritisoi ankarasti alueellistamista. Valiokunnan mukaan valtionhallinnon työpaikkojen siirtäminen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle on tullut kalliiksi ja alueellistamisen myönteiset vaikutukset ovat jääneet vähäisiksi.
Mutta politiikanteko on jatkunut. Pari esimerkkiä:
1) Huomenna tulevat maanviljelijät traktorimarssille ja mielenosoitukseen Senaatintorille. Seinäjoelle hajasijoitettu maaseutuvirasto ei ole pystynyt maksamaan EU-tukia ajallaan. Maksaako nyt viljelijät viraston hajasijoittamisesta kallista laskua ?
2) Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean alueellistamisesta Kuopioon on riidelty kokoajan. Asiantuntijahenkilöstölle tilanne on ollut enemmän tai vähemmän epäkiitollinen. Seitsemän vuotta jatkunut epävarmuus päättyy, kun selvitysryhmä ehdottaa tehtävien jakamisesta Helsingin ja Kuopion kesken.
Nykymuotoinen alueellistaminen aloitettiin vuoden 2000 lopulla. Se perustuu lakiin (362/2002) ja valtioneuvoston asetukseen (567/2002, muutettu 201/2006, 349/2008 ja 350/2011) valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskevasta toimivallasta. Valtion toimintojen alueellistamisen koordinoinnista, seurannasta ja kehittämisestä vastaa valtiovarainministeriö (toinen ministeri).
Jotenkin surkuhupaisaa on, että asialle ja aloitteelle on ihan lomake netissä. Onkohan tuo virkamiestyö kuinka tuottavaa ?