Maa- ja metsätalousvaliokunta antoi mietintönsä metsähallituslaista tänään ja valiokunta esittää eduskunnalle lain hyväksymistä muutettuna. Olemme molemmat osallistuneet aktiivisesti asian käsittelyyn tahoillamme: Markus perustuslakivaliokunnassa ja talousvaliokunnassa, Mikko ympäristövaliokunnassa ja maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Emme ole lappilaisina kansanedustajina kaikilta osiltaan tyytyväisiä lopputulokseen, mutta uskomme, että tämän lain kanssa kyetään Lapissakin elämään. Erityisesti hallitusohjelmaan kirjattu johtamisjärjestelmän selkiyttäminen jäi puolitiehen.
Julkinen keskustelu lain valmistelun ympärillä on käynyt erittäin kuumana ja on sääli, että tietyt tahot, etunenässä Suomen luonnonsuojeluliitto, päättivät lähteä esittämään laista täysin tuulesta temmattuja ja perättömiä väitteitä. SLL muun muassa väitti, että Saariselkä oltaisiin asettamassa hakkuiden alle. Jos tällaista lähdettäisiin tekemään, nousisimme itse ensimmäisinä barrikadeille vastustamaan hanketta.
Oleellisinta lakiesityksessä on, että valtion maa- ja vesiomaisuus säilyy valtion omistuksessa, kuten tähänkin saakka, eikä sitä yhtiöitä. Mitään muutoksia alueiden käyttöön ei ole tulossa. Sen sijaan metsähallituksen puukauppaa ja korjuuta tekevä osio yhtiöitetään valtion kokonaan omistamaksi yhtiöksi. Tätä yhtiötä ei voida myydä eikä yhtiölle siirretä hehtaariakaan valtion maa- ja vesiomaisuutta, vaan se hoitaa puukauppaa yksinoikeudella sen kanssa tehtävän käyttöoikeussopimuksen nojalla. Eduskunta asettaa Metsähallituksen tulostavoitteen, kuten tähänkin saakka.
Yhtiöittämisen taustalla on riskiarviointi siitä, mitä pahimmassa tapauksessa voisi tapahtua. Lailla on tarkoitus varmistaa, että uuden EU -hankintalainsäädännön voimaan astuessa ulkomaisilla toimijoilla ei ole mahdollisuutta tunkeutua valtion metsiin. Laki estää Metsätalous Oy:n myymisen tai sen kanssa tehtävän käyttöoikeussopimuksen siirtämisen kolmannelle osapuolelle ilman eduskunnan suostumusta.
Laissa on huomioitu Metsähallituksen yhteiskunnalliset velvoitteet ja ne koskettavat myös puukauppaa ja korjuuta harjoittavaa yhtiötä. Jokamiehenoikeuksiin tai pohjoisen kuntalaisten vapaaseen metsästysoikeuteen ei tule mitään muutoksia. Lappilaisten kannalta on erittäin positiivista, että valiokunta esittää lakiin lausumaa, jonka nojalla uuden metsätalousyhtiön kotipaikka on Rovaniemi. Toiveemme on, että tämä johtaa entistä voimakkaammin Metsähallituksen henkilöstön sijoittumiseen Lappiin.
Laissa on huolehdittu, että kuntien Metsähallituksen toiminnasta saamat yhteisöverotuotot säilyvät. Asiantuntijoilta saamamme tiedon mukaan vireillä on asetusmuutos, jolla Itä- ja Pohjois-Suomen kuntien saamat tuotot tulevat lisääntymään. Työpaikat myös säilyvät siellä, missä ne ovat tähänkin saakka olleet.
Lakiin jäi kuitenkin lappilaisnäkökulmasta kaksi ongelmaa. Ensinnäkin johtamisjärjestelmää ei selkiytetty riittävästi. Olemme edelleenkin tilanteessa, jossa meille merkittävistä elinkeinohankkeista voidaan antaa Metsähallituksen taholta kaksi täysin eri sisältöistä lausuntoa. Toiseksi esitimme myös lakiin lisäystä, jossa Metsätalous Oy:n henkilöstölle olisi annettu oikeus ja velvollisuus pyrkiä sovittamaan yhteen eri maankäyttömuotoja. Uskomme, että tulevaisuudessakin Lapissa kyetään sovittamaan yhteen maankäyttöä metsätalouden, kaivostoiminnan, matkailun, porotalouden ja muiden elinkeinojen kesken.
Julkisessa keskustelussa on suhtauduttu kriittisesti Metsähallitukselle muodostettavaan kolmanteen taseeseen. Ne jotka vastustavat kolmatta tasetta, haluaisivat siirtää kaiken muun maan kuin tehokkaan metsätalouden käytössä olevan luonnonsuojelun piiriin. Tämä ei ole Lapissa tarkoituksenmukaista, koska pinta-alastamme yli kolmasosa on jo nykyisellään suojeltu. Mikäli näillä alueille tulee vastaisuudessa merkittävää liiketoimintakäyttöä tai suojelullisia tarpeita, voidaan ne siirtää eduskunnan päätöksellä asianmukaiseen taseeseen. Kukaan meistä Lapissa ei varmastikaan halua tuhota tärkeintä matkailuvalttiamme, puhdasta arktista luontoa.
On oleellista huomata, että kaikesta Metsähallituksen toiminnasta sovitaan kuitenkin paikallisesti kuten tähänkin saakka. Ylä-Lapin kannalta taas on positiivista, että jokaiseen saamelaisalueen kuntaan muodostetaan kuntakohtaiset neuvottelukunnat, joissa erilaisia näkemyksiä pyritään sovittamaan yhteen. Saamelaisten osallistumisoikeuksien suhteen mitään muita muutoksia suhteessa nykytilaan ei tehdä. Kuntakohtaiset neuvottelukunnat parantavat kaikkien väestö- ja elinkeinoryhmien osallistumisoikeuksia alueella.
Lakia on valmisteltu viimeiset yhdeksän vuotta ja nyt se saadaan lopultakin hyväksyttäväksi. On tärkeää, että lain vaikutuksia seurataan aktiivisesti ja puututaan mahdollisesti esiin tuleviin ongelmiin. Tätä työtä tulemme Lapin kansanedustajina jatkamaan.
Mikko Kärnä, keskustan kansanedustaja
Markus Lohi, keskustan kansanedustaja