Yle uutisoi 12.3. "Ympäristöministeriölle asiantuntijalausunnon antaneet oikeusoppineet sanovat, että yleisen laillisuusvalituksen poistaminen kaavoituksesta kaventaisi demokratiaa – eikä nopeuttaisi kaavoitusta laisinkaan. Myös korruption vaara lisääntyisi. Yleinen väite kiusantekovalituksista on asiantuntijoiden mukaan perätön."
Surullista oli lukea em. uutinen, sillä tosiasia on eittämättä se, että ne henkilöt, joille kulloisessakin kyseessä oleva kaavoitus ei ole mieleen, voivat jarruttaa koko kunnan / kaupungin elinvoimaa. Paradoksaalista kaavojen valitusoikeudessa on se, että valituksen voi kaavasta tehdä henkilö, jonka elinpiiriä kyseessä oleva kaava ei koske.
Yle uutisen "oikeusoppineet" toteavat seuraavaa:
"Mäkisen mukaan kuntalaisen yleinen kaavavalitusoikeus on yksi paikallisdemokratian kulmakivistä.
– Kunnallinen itsehallinto on kunnan asukkaiden itsehallintoa. Kunnan asukkaalla on oltava mahdollisuus vaikuttaa kaavoitukseen. Hänellä on myös oikeus valvoa kaavoituksen laillisuutta."
Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä on professorikollegansa Eija Mäkisen kanssa samoilla linjoilla.
"– Kaavoituksessa jaetaan merkittäviä etuja ja velvoitteita. Siellä on kyse erittäin suurista intresseistä. On tärkeätä varmistaa se, että kunnissa tehtävät kaavoituspäätökset ovat lainmukaisia.
– Laaja kaikkien kuntalaisten valitusoikeus on osaltaan varmistamassa kaavapäätösten lainmukaisuutta ja estämässä korruption pesiytymistä kaavoitukseen."
Professori Määttä kyseenalaistaa kunnallisen päätöksenteon lainmukaisuuden ja puhuu korruptiosta. Professori Mäkisen sinänsä hyvä ajatus ja ideologia kuntalaisen vaikuttamismahdollisuudesta on ymmärrettävä ja kannustettava, mutta Mäkisen näkemys siitä, että kaavavalitusten mahdollisuus ei haittaisi kuntien / kaupunkien kehittämistä ja elinvoimaa, on täysin väärä.
On päivän selvää, että kuntien / kaupunkien kehittämisessä on jokaisella kuntalaisella oma näkökantansa, mutta on täysin järjetöntä lamauttaa kunnan / kaupungin kehittäminen yksittäisen henkilön näkökantaan valitusoikeuden muodossa. Ne ajat olivat vielä 1865 kun kokoonnuttiin pitäjän isoimman kiven juurelle - nykyisen Kunnallishallinnon juurille - miettimään mitä tehdään vai tehdäänkö mitään.
Kynnys kunnallisvalituksen tekemiseen niin kaava- kuin muissakin asioissa Hallinto-oikeuteen ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen tulee olla merkittävästi korkeampi. Muutoin kunnat / kaupungit jämähtävät niille sijoilleen, yksittäisen kuntalaisen jarruttamana. Toki voimme elää 2010 luvulla vielä 1800 lukuakin, mutta viekö se yhteiskuntaamme eteenpäin? Demokratia on tärkeä asia, mutta jos yksittäinen henkilö jarruttaa kuntien / kaupunkien kokonaiskehittämistä, on lainsäädäntömme pahasti hakoteillä.
Lueskelin professori Mäkisen, sinänsä ansioituneen kirjan Maankäyttö ja hyvä hallinto - taannoin Tampereen yliopiston - Attilan - kirjastossa. Erinomainen ja tarkka oikeudellinen kirja, jonka kannattaa jokaisen kunnallistieteilijän ja miksi ei kuntapäättäjienkin lukea. Nyt näyttää valitettavasti siltä, että professori Mäkisen focuksen on vienyt tunteet, ei oikeus, ei järki. Professori Mäkiselle on aiheellista heittää kysymys, mitä tekemistä yksittäisen kuntalaisen kaavavalituksella on demokratian kanssa ?