Perjantaina 11.3 julkaistun blogikirjoituksen kommenteista pisti silmään eräs kommentti, joka vaikuttaa antavan selkeää osviittaa siitä, mistä Aito avioliitto-yhdistyksen toiminnassa on kyse.
Tässä kommentissa, joka on erään Aito avioliitto-aktivistin kirjoittama, todetaan muun muassa seuraavaa:
”… miksi valtamedioissa saa lähes yksinoikeudella äänensä seksuaalivähemmistöjen puolustajat. Vastapuoli otetaan yleensä sillä tavalla, että on jo valmiiksi puolesta - vastaan - asettelu. Itse kaipaisin keskustelua, jossa myös kriittinen näkemys voi esittää kantansa ilman että se teilataan vihapuheeksi tai vastaavaksi … kirjastojen toiminta,kun eivät suostuneet pitämään esillä tätä kansalaisaloitetta avioliiton säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena. Kirjastojenhan kuuluu olla puolueeton jopa tälläisissa kysymyksissä …”
Kommentissa nostetaan esille käsitteet ”seksuaalivähemmistöjen puolustajat” ja ”vastapuoli”, minkä perusteella syntyy kuva voimakkaasta lähtökohtaisesta vastakkainasettelusta: ne, jotka puolustavat seksuaalivähemmistöjä vs. ne, jotka eivät puolusta seksuaalivähemmistöjä. Tähän nähden kommentin vaatimus neutraaliksi suhtautumiseksi ”vastapuolta” kohtaan on erikoinen.
Vaikuttaa varsin selvältä, että aktivisteillensa Aito avioliitto-yhdistys edustaa tahoa, joka pyrkii edustamaan nimenomaan ”vastapuolta”: LHBTI-vähemmistöjen ihmisoikeuksien puolustajien ”vastapuolta”.
Yhdistys on pyrkinyt vakuuttelemaan, että sen toiminta ei suuntaudu ketään vastaan. Tältä osin yhdistyksellä on täysin perustavaa laatua oleva uskottavuusongelma:
Yhdistyksen kampanjoima kansalaisaloite pyrkii kumoamaan eduskunnan jo hyväksymän sekä presidentin vahvistaman tasa-arvoisen avioliittolainsäädännön. Tällä tavoitteellaan yhdistys on tavoittelemassa jo hyväksyttyjen ja vahvistettujen ihmisoikeusparannusten kumoamista!
Kyse ei ole enää mistään ”säilyttämisestä”!
Aito avioliitto-yhdistys on pyrkinyt pitäytymään jonkinasteisessa salonkikelpoisuudessa. Syyt salonkikelpoisuuden säilyttämiseen löytynevät yhdistyksen näkyvien kannattajien poliittisesta imagosta – erityisesti KD:n ja PS:n lukuisat kansanedustajat.
Viimeaikoina yhdistyksen kulissi on kuitenkin päässyt tippumaan pahemman kerran. Alta ovat paljastuneet yhä avoimemmin radikalismiin – eräänlaiseen kapinaliikkeeseen – viittaavat tavat toimia. Vaikuttaa siltä, että Aito avioliitto-yhdistys nimenomaan haluaa julistautua seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen vastaisen populismin vaalijaksi.
Eräs toinen näkyvä Aito avioliitto-aktivisti toteaa tuoreessa Facebook-kommentissaan seuraavaa:
”Kenelläkään ei ole oikeutta olla tulematta syrjityksi. Jokainen meistä syrjii jotakuta lähes päivittäin. Sanoin, elkein, teoin.
Sen sijaan syrjiminen (poissulkeminen ja eron tekeminen) on mielestäni ihmisoikeus.
Ts jokainen ihminen saa pukeutua miten haluaa, mutta hän ei voi vaatia muilta muuta kuin neutraalia, asiallista käytöstä. Hän ei voi vaatia poikkeuksia työpaikan pukukoodiin tai yhteisön rohkaisua tai vahvistusta omille valinnoilleen. Hän ei voi vaatia muuta kuin siedetyksi tulemista.”
Sama aktivisti on kirjoittanut kommenttinsa radikaaleista näkemyksistä myös blogikirjoituksen, ainakin US Puheenvuorossa.
Minkälaisiin mittasuhteisiin LHBTI-vastainen populismi vielä kiihtyy, sillä ainakin kuntavaalit lähestyvät!
Setan oikeusministeriön tuoretta vihapuheraporttia koskevassa uutisessa todetaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaamasta vihapuheesta muun muassa seuraavaa:
”… monet ovat kokeneet joutuneensa vihapuheen tai häirinnän kohteeksi myös keskustelupalstoilla tai sosiaalisessa mediassa. Erityisesti viitattiin sukupuolineutraaliin avioliittolakiin ja tämän puitteissa käytyyn keskusteluun, jonka monet ovat kokeneet hyvinkin loukkaavaksi. Vihapuhetta koettiin myös työelämässä ja julkisissa palveluissa …”