Tulevaisuudessakin kaikilla on mahdollisuus opiskella niin pitkälle kuin motivaatiota riittää, sanoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) syksyllä puheessaan Helsingin yliopistolla. Samaa toisti opetusminIsteri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) Ylen A-studiossa tällä viikolla.
Itselleni opiskelijan taloudellisesti tiukka arki on vielä hyvin muistissa. Koska en ole syntynyt kultalusikka suussa, oli pakko tehdä töitä koko opiskeluaika. Otin myös yli 15 000 euroa opintolainaa. Silti oli tiukkaa, ja opintoaika venyi niin pitkäksi että opintotukikuukaudet loppuivat pahasti kesken. Yliopistossa ei myöskään enää voi roikkua vuosikausia, vaan joutuu erikseen anomaan lisäaikaa opinnoille joka lukukausi. Jännitin vuosia saanko tarpeeksi opiskeluaikaa, jotta ehdin saada loputkin opinnot työn ohella tehtyä. Maisterintutkinnon saamiseen meni itselläni 9 vuotta. Olisi ollut varmasti paljon nopeampaa, jos ei olisi ollut pakko käydä töissä niin paljon.
Jos opintotukea leikataan 100 eurolla kuukaudessa, väitän, että itseni kaltaisten köyhien opiskeluun se vaikuttaa dramaattisesti. Hallitus esittää samalla opintolainaan korotusta. Esimerkiksi 100 euroa kuukaudessa enemmän lainaa yhdeksänä kuukautena vuodessa merkitsee viidessä vuodessa 4500 euroa. Jos olisin itse ottanut tuon verran enemmän lainaa opintolainani olisi ollut opintojen päättyessä yli 20 000 euroa. Moni voi olla sitä mieltä, että se ei ole vielä kovin paljon ja kyllähän ennen vanhaan otettiin isoja opintolainoja mukisematta. Pari vuosikymmentä sitten oli selvää, että jos hankkii itselleen yliopistotutkinnon, pääsee hyvään työhön ja palkka on hyvä. Edelleen esimerkiksi lääkäreiksi opiskelevat voivat varmasti surutta ottaa suuriakin lainoja, mutta monella alalla maistereiden palkat ovat samaa tasoa kuin esimerkiksi tehdastyöläisten tai paperimiesten palkat.
Itsekään en pysty maksamaan opintolainaani kovin nopeasti. Siihen menee tällä palkalla ja asumisen hinnalla (vaikka asun lähiössä pienessä yksiössä) noin 10 vuotta. Voin vain kuvitella millaisessa pinteessä ovat ne, joilla on enemmän lainaa ja pienempi palkka.
Niille tiedoksi jotka eivät ole joutuneet köyhyyttä kokemaan: 100 euroa kuukaudessa on monelle iso raha. En usko, että olisin itse pystynyt valmistumaan maisteriksi yliopiston vaatimassa ajassa, jos hallituksen kaavailemat uudistukset olisivat olleet voimassa aloittaessani opintoni. Nuukailu ja köyhyys kuuluvat opiskelijaelämään, mutta nälkää ja toivottomuutta siihen ei pitäis kuulua kuin korkeintaan satunnaisesti.
Toki voidaan pohtia, onko Suomessa liikaa koulutettuja ihmisiä, ja pitääkö jokaisella olla mahdollisuus opiskella maisteriksi asti. Hallitus voisi rehellisesti sanoa ääneen, että köyhien ei tarvitse olla koulutettuja, koska siihen suuntaan opintotukeen tehtävät leikkaukset johtavat. On melko naivia väittää, että kaikilla olisi mahdollisuus opiskella niin pitkälle kuin motivaatiota riittää.
Jos tehdään isoja leikkauksia koulutukseen, tutkimukseen ja opintotukeen, on turha toivoa, ettei se vaikuttaisi suomalaisten osaamiseen ja uusien innovaatioiden syntymiseen.