Turvapaikanhakijoille tehdystä osaamiskartoituksesta saa hyödyllistä näkemystä. Vastaavaa laajaa (1004 turvapaikanhakijaa) ei ole tehty vielä pakolaiskriisin yhteydessä. Kunkin osaamistaustaa pyrittiin selvittämään lyhyesti 15 - 30 minuutin ajan omakielisellä lomakkeella ja tarvittaessa myös tulkin avustuksella.
Pikaisessa kartoituksessa koulutustaso perustui hakijan omaan ilmoitukseen. Ongelma muodostuu kun raportin johtopäätöksissä ja uutisoinnissa oma ilmoitus koulutuksesta tulkittiin kuitenkin sellaisenaan totuutena. Varsinaista dataa täytyy pystyä analysoimaan kriittisesti ja peilata sitä saatuun tilannekuvaan kokonaisuutena.
40-sivuisen taustamateriaalin lukeminen paljastaa kuitenkin selviä epäkohtia, kuten seuraavasta käy ilmi:
"Lomakkeen täyttäminen osoittautui kuitenkin hakijoille haasteelliseksi. Lomakkeen täyttämisen idea oli osalle jo sinällään vaikea, osalle vastausvaihtoehtojen luokkien tulkitseminen oli vaikeaa, ja pieni osa ei pystynyt lukemaan tekstiä äidinkielellään."
Avasin aikaisemmin A-studiossa (9.2.2016) silloisia alustavia käsityksiä ja arvioita, jotka ovat yhä oleellisilta osiltaan varsin valideja tämän osaamiskartoituksen perusteella. Tämä ei ole sinänsä yllätys, sillä tuolloin käytössämme oli mm. suppeampia kyselytutkimuksia, näkemyksiä vastaanottokeskusten ym työntekijöiltä sekä alustavia tietoja myös tästä nyt julkaistusta osaamiskartoituksesta, jonka tekeminen oli aloitettu jo joulukuussa.
Totesin lähetyksessä seuraavaa, käyn esittämiäni arvioita ja perusteluja läpi lyhyesti yksi kerrallaan:
- Ammatillista koulutusta on 10 - 15 - 20 %.
Osuu hyvin maaliin, kartoituksessa 14 %, sekin tosin perustuu omaan ilmoitukseen.
- Englannin kielitaitoista noin joka kymmenes tai vähemmän.
Kartoituksessa 11 % ilmoitti itse pystyvänsä opiskelemaan englanniksi.
9 % hallitsi hyvin latinalaiset kirjaimet joko luku- tai kirjoitustaidon osalta, 4 % hyvin sekä luku- että kirjoitustaidon.
Selvitykseen osallistuneista puolet kuitenkin ilmoitti osaavansa englantia, mikä useimmilla osoittautui muutamiksi yksinkertaisiksi lauseiksi.
- Tyypillisimpiä ammatteja ovat perinteiset.
Tutkimuksessa lähes puolet rakennusalalla tai kuljetusalalla, muita tyypillisiä ammatteja mm. parturit, kokit jne. Suurella osalla osaaminen on hankittu käytännössä.
On myös merkillepantavaa että:
"Turvapaikanhakijoilta kysytään lomakkeessa myös työhistoriaa. Tätäkin seikkaa selvitettiin aluksi lomakkeella, mutta siitä luovuttiin, koska lomake ammattilistoineen oli pitkä ja hidas lukea, hakijoiden oli vaikea ymmärtää ammattialan käsitettä ja lopulta monisivuiseen lomakkeeseen saattoi tulla vain yksi pieni merkintä. Lomakkeen sijaan työhistoriaa kysyttiin hakijalta suoraan kuvien avulla, ja haastattelija kirjasi ammatin ja työvuodet ylös.”
- Korkeakoulututkintoja on alle 10 %.
Kartoituksessa oman ilmoituksen mukaan 16 %, joista 15 % kandia vastaavia alempia korkeakoulututkintoja ja 1 % maisterin tutkintoja. Lisäksi joukossa myös pari tohtoria.
Jos ja kun pelkästään omiin ilmoitukseen perustuvista tutkinnoista "alaskirjataan" reilu kolmanneskin, ollaan alle 10 %. Tämä lienee selvää, kun tarkastellaan että esimerkiksi kartoituksen perusteella vain 10 % korkeakoulutuksen ilmoittaneista hallitsee teknisen luku- ja kirjoitustaidon latinalaisilla kirjaimilla tiukoilla kriteereillä.
Vaikka selvityksen johtopäätöksissä ja uutisoinnissa korkeakoulutus suorastaan tuotiin framille, on merkillepantavaa että raportista sivulta 39 löytyi näkökulma, jossa on jo mukana realismia:
"Selvitykseen osallistuneista hieman alle kolmanneksella oli korkeakouluopintoja (11 %) tai korkeakoulututkinto (16 %)."
"Kartoituksessa pyrittiin selvittämään, kuinka monet heistä pystyisivät täydentämään tutkintojaan suomalaisten korkeakoulujen englanninkielisissä ohjelmissa. Tulosten mukaan suoraan vastaanottokeskuksesta ammattikorkeakouluun tai yliopistoon opiskelemaan voisi englannin kielen taidon perusteella ohjata noin 5 prosenttia tulijoista. Tässä on kuitenkin huomioitu vain englannin kielen taito, ei opiskeluvalmiuksia eikä ammatillisen osaamisen tunnistamista tai tunnustamista yleensä. Lukeminen ja kirjoittaminen latinalaisilla aakkosilla oli yllättävän monella korkeakoulututkinnon suorittaneella heikkoa..."
- Omalla äidinkielellään luku- ja kirjoitustaidottomia on noin viidennes.
Kartoituksessa 87 % luku- ja kirjoitustaitoista äidinkielellään oman ilmoituksen mukaan. Kuitenkin yksinkertainen kirjoitustesti antaa olettaa että luku- ja kirjoitustaidon puutteita omiin ilmoitukseen nähden:
"Suurin osa (87 %) kartoitetuista ilmoittaa osaavansa lukea ja kirjoittaa omalla äidinkielellään."
"Kartoituslomakkeessa kysytään: Kirjoita äidinkielelläsi/koulukielelläsi, mistä sinä olet kotoisin ja mitä sinä haluat tehdä Suomessa. Kirjoitustehtävän tarkoitus on varmentaa, että kartoitettava todella osaa kirjoittaa äidinkielellään ja/tai koulukielellään. Vastaukset käytiin tulkin kanssa läpi ja niistä poimittiin yleisimmin toistuvat tai muutoin huomionarvoiset seikat.
"Pääsääntöisesti luku- ja kirjoitustaitoiseksi itsensä ilmoittavat turvapaikanhakijat kirjoittavat vastauksen ongelmitta. Joukossa on kuitenkin jonkin verran vastauksia, jotka saattavat kertoa heikosta kirjoitustaidosta, mahdollisesti myös heikosta lukutaidosta. Tällaiset vastaukset ovat erittäin niukkoja (vain yksittäisiä sanoja), käsiala on heikkoa, kirjoituksessa on merkittäviä virheitä, vastaus ei liity kysymykseen tai vastauskenttä on tyhjä."
Lisäksi on huomionarvoista, että naiset ovat kyselyssä selvästi aliedustettuina (10 %). Ainakin lähtömaissa naisten luku- ja kirjoitustaito sekä koulutustaito ovat selkeästi alhaisempia, mikä vaikuttanee tuloksiin.
Kun nämä tekijät otetaan huomioon, arvio että viidennes on luku- ja kirjoitustaidottomia omalla äidinkielellään vaikuttaa olevan kohdillaan.
- Lisäksi yleisesti koulutustasosta: kokonaan ilman koulutusta on 7 %. Alle seitsemän vuotta peruskoulutusta on 23 %. Peruskoulu on puolestaan korkein suoritettu tutkinto 23 % hakijoista.
Selvityksen arvion mukaan 73 % tulisi laittaa latinalaisen kirjaimiston luku- ja kirjoitusharjoitteluun. 4 % voitaisiin ohjata normaalisti oppivien kotoutumispolulle, 23 % hitaalle polulle.
Eli koulutuspuutteita on paljon. Lisäksi myöhemmin nousee arvioitavaksi kysymykset koulutuksen laadusta ja valmiuksista länsimaisen yhteiskunnan mittapuulla lähtömaista täysin poikkeavissa olosuhteissa. Eli osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, jota tehdään mm. oppilaitoksissa myöhemmin heille, jotka saavat oleskeluluvan.
- Lääkäreitä on "kymmeniä".
Tätä ei selvitetty erikseen tässä kartoituksessa, mutta toisaalla näkemäni selvityksen perusteella (THL) "kymmenet" vaikuttaa olevan yliarvioitu määrä.
- Ja mitä vielä? Kyseessä on arviointia, joka ei ole suoraviivaista. Usein myös unohtuu, että monet tulevat väkivaltaisista ja epävakaista olosuhteista ja monilla on myös paljon poisopittavaa vanhoista toimintatavoista.
--
Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama raportti löytyy täältä (toteuttaja arviointikeskus Testipiste):
http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2016/03/kartoitus.html?lang=fi