Asia jota juurikaan ei ole tarkasteltu kuuluu: kaataako Viro Suomen talouden? Kysymys voi äkkiseltään kuulostaa absurdilta, mutta onko se sitä? Tätä asiaa on hyvin harvoin julkisesti edes mietittykään.
Virolaisilla on perinteisesti suomalaisten silmissä hyvä mielikuva. Hyvin harvoin on kuitenkaan ajateltu, että Viron valtio on kuin varkain syntynyt kuppaamaan pohjoisempana olevaa Suomea. Näin on tiettävästi ollut aina. Silloin kun Viro omasi ensimmäisen itsenäisyytensä (1918-1940) se sai toimeentulonsa hyödyntäen Suomessa ollutta kieltolakia. Vaikka kansallisromanttinen kiiltokuva onkin liitetty silloisiin pirtutrokareihin, ei kyseessä ollut mikään nappikauppa, vaan kokonaiset rahtilaivat liikkuivat hämäräpuuhissa, ja summat olivat niin mittavia, että päätöksiä ohjattiin Viron hallitustasolta saakka. Eikä Viron toinen itsenäistyminen (1991-) muodostanut tässä asiassa mitään poikkeusta. Tilanne on vain johtanut toiseen.
Voidaan sanoa että pahimman maahanmuuttopoliittisen uhkakuvan muodostaa ehdottomasti ulkomainen halpatyövoima. Arkikielessä puhutaan `puolalaisista putkimiehistä´ jolla Suomessa tarkoitetaan virolaisia raksamiehiä. Virolaisten rakennusmiesten tarkkaa määrää ei tiedä kukaan, sillä määrissä on turbulenssia. Pienimmillään se on ollut noin 30 000 ja suurimmillaan n. 100 000 – osa puolalaisia - jotka kaikki ovat työskennelleet Suomessa maksamatta veroa killinkiäkään. Eikä rakennuspalveluita tuottava yritys maksa sitäkään vähää. Vastaavasti suomalaistilaaja maksaa joten koko rakennusteollisuutta voi pitää nykyisellään mittavana valuuttapakona.
Lisäkustannuksia on aiheuttanut että tämä halpatyövoima on ajanut suomalaiset rakennusmiehet työttömyyskortistoon, ja tiettävästi suomalaiskortistoissa on nykyisin n. 28 000 rakennustyömiestä. Määrä vastaa oivallisesti virolaisten vastaavaa määrää. Suomalaisyritykset ovat pitkään valittaneet etteivät ne pärjää tarjouskilpailuissa virolaista halpatyövoimaa vastaan, jotka kuorivat urakan toinen toisensa perästä. Joten suomalaisyritykset ovat käytännössä pakotettujakin erottamaan suomalaistekijät ja korvaamaan ne halvan työvoiman tekijöillä. Osaltaan halpaurakat selittyvät silläkin, että virolaiset rakennusyhtiöt ovat keksineet jättää palkat maksamatta, koska suomalainen palkkaturva kuitenkin huolehtii rakennusmiesten palkoista. Nykyisellään puolet palkkaturvaa jonottavista on virolaisfirmojen työntekijöitä. Eikä asiaan ole helpotusta. Sillä kun kotimaiselle rakennusmiehelle ei riitä töitä, on koulutusta vastaavasti supistettu. Uusia suomalaisia rakennusmiehiä ei synny entiseen tahtiin joten virolaiset ovat saamassa tässä asiassa täyden monopolin.
Tilanne on suurinpiirtein samanlainen etelärannikon kunnissa, jossa infra hoidetaan pääosin virolaisen halpatyövoiman avulla. Helsinki – tai pikemmin suur-helsinki – on tästä oiva esimerkki jossa aste asteelta niin katujen kunnossapidot, lumityöt kuin julkinen liikenne on enemmän ja enemmän virolaisten käsissä. Vastaavasti näiden edestä suomalaiset työntekijät ovat erotettu. Tämä on ollut Helsingin kaupunginvaltuustolta tietoinen linjanveto. Taannoin kun haastateltiin Helsingin kaupunginvaltuutettu Jussi Halla-Ahoa (Ps)tästä halpatyövoiman käytöstä, hän tuntui lähinnä naureskelevan asialle, ilmeisesti kysymyksen korniuden vuoksi? Suomalaisten joukkotyöttömyys kun on nykyisellään niin itsestäänselvää, että siitä voi ja vähän pitääkin huvittua. Nykyisellään myös monet valtionyhtiöt – erityisesti Postilaitos – himoitsee virolaista halpatyövoimaa ja haluaa kokonaan eroon suomalaisesta työvoimasta. Aika näyttää miten onnistuvat.
Oma marginaalinen osa-alueensa ovat varsinaiset virolaiset työntekijät. Heitä käy töissä Suomessa muhkeat satatuhatta, ja heitä on kirjoilla Suomessa n. 40 000. Heillä on syynsä pitää kirjansa Helsingissä, sillä suomalainen toimeentulotuki lisineen on enemmän kuin virolaisen halpatyöntekijän keskipalkka. Näistä on tehty laskelmia, eikä se ihme että neljännes sosiaalihuollon asiakkaista on ulkomaalaisia, joista virolaisia 2/3. Virolaisten taskuun putoaa toimeentuloa yksin Helsingissä n. 2.3 miljoonaa, mutta summa on toki pieni, ja suomalainen veronmaksaja kyllä kestää moisen. Sanomattakin on selvää, että valtaosa heistä asuu Viron puolella, mutta käy Suomessa vain nostamassa sosiaaliturvansa. Tiettyjä sosiaalihaittoja heistä kuitenkin irtoaa. Suurhelsingin alueella joka kolmas rattijuoppo on virolainen, kapakkatappelut tuntuvat tälle kansallisuudelle olevan suhtkoht yleinen harraste ja he dominoivat raiskaustilastoja 15% määrällä. Tosin kun tämä uutisoidaan ”ulkomaalaisen tekemänä” mielikuva johdattaa lähinnä arabiväestön pariin.
Sitten vasta päästään isoihin rahoihin. Vain Vasemmistolitto on puhunut veroparatiisien sulkemisesta, mutta sekin on varonut visusti tarkentamasta mistä maasta on kysymys. Veronkiertoa on esimerkiksi legendaarinen viiinaralli, jossa kadotettuja verotuloja uppoaa Tallinnaan edelleen 164 miljoonan vuosivauhtia, mutta summa on toki kirvelevä mutta hallinnassa. Kansanedustaja Jaana Pelkonen(Kok.) puhuu mieluummin 300 miljoonan menetetystä verotulosta.
Vakavampi uhka on suomalaisyritysten joukkopako Viroon.
Alkujaan suomalaisyrityksiä toimi Virossa vain 1700, mutta summa kasvoi nopeasti 5000 yritykseen. Sitten alkoi massamuutto ja nykyisellään suomalaisyrityksiä toimii Virossa jo 27 000 kappaletta. Nämä yritykset työllistävät virolaisia n. 30 000 – 60 000 hengen edestä, ja suomalaisyritykset ovat investoineet Viroon jo 3.4 miljardia. Paljonko ne siellä tienaavat verovapaata liikevoittoa, sitä ei tiedä kukaan, mutta siellä pyörii ilmeisesti suomalaisfirmojen ympärillä n. 38 miljardin liikevaihto – tämä siis jo vuonna 2010 ennen suurbuumin syntyäkään. Voidaan liioittelematta sanoa että suomalainen elinkeinoelämä on katoamassa lahden eteläpuolelle.
Syy miksi asiasta ei ole käyty keskustelua eikä tätä kaikkea mielletä ongelmaksi on varsin yksinkertainen. Virolaisia pidetään mukavina ihmisinä ja liikevaihdon katoamista ja suomalaisten ajautumista työttömyyteen hyvänä näpäyksenä kotimaista veropolitiikkaa vastaan. Näkemys on kiistatta osin aiheellinenkin. Silti Suomen on tässä asiassa hyvin vaikea muuttaa linjaansa koska sillä on edelleen huoltosuhde riesanaan, eli mittava eläkeläisten määrä, joka pakottaa yritys- ja yksityistaloudet ankaraan verorasitukseen ja kulutusveroihin, aina kipurajalle saakka. Tätä Viron hallinto käyttää siekailematta hyväkseen.
Virolainen halpatyövoima, veropakolaisuus tai mikään muukaan ei tunnu olevan ongelma. Sen sijaan politiikan kentällä ongelmia ovat heikko työllistyminen, BKT:n alijäämäisyys ja heikko veropohja. On ironista että talouskasvua todellisuudessa on olemassa, mutta se kasvaa lahden eteläpuolella. Suomalaisyritykset työllistävät hyvinkin hanakasti – Viron kansalaisia. Onko tähän asiaan lääkettä? Nykyisellään on vaikea keksiä asiaan minkäänlaista ratkaisua sillä monenlaiset argumentit perustellusti veivaavat puolesta ja vastaan. Vaikka asiasta ei ole keskustelua käyty, pitäisi olla itsestäänselvää että Viron temput ovat suhteellisen keskeisessä roolissa, miksi maamme ei käänny nousu-uralle.